Kerro kaverille!

Share |

Tule mukaan!

Rakennetaan Yhdessä Yhteistä Parempaa Saloa!

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:195386 kpl

Uusimmat kirjoitukset

Sivuja päivitetty:

15.9.2019

Metsää kasvatettava puurakentamiseen

Sunnuntai 27.1.2019 - Ismo Saari

Metsää kasvatettava puurakentamiseen

  Ilmastokeskustelua leimaa mittakaavan suhteen suhteellisuudentajun puute. Tämä näkyy myös sen metsään kohdistuvalta osalta. Varsinkin puuntuotannon ja metsänsuojelun osalta ollaan hakoteillä. Pahiten metsään mennään väitettäessä metsää hakattavan selluksi ja polttoon.

  Ilman pienpuun energiakäyttöä ja riittävää määrää kuitupuuta käyttävää kemiallista metsäteollisuutta metsän kasvatuksen kannalta oleellisia harvennushakkuita ei voitaisi riittävästi tehdä. Laajamittaiseen puurakentamiseen tarvittavaa tukkia saadaan eniten aikanaan hoidetuita metsistä. Tukkia tarvitaan rakentamiseen. Kestävästi rakennetussa talossa puun hiili voi hyvinkin olla 200 vuotta sidottuna.

  Pelkästään energiakäyttöön hakataan käytännössä vain ensiharvennusta. Taimikon alkuvaiheessa saatava puuaines on pienen läpimitan vuoksi vain energiakäyttöön mahdollista. Vasta päätehakkuuta edeltävässä harvennuksessa osa on jo tukkia, mutta pääosa on kuitupuuta, joka on sitä sellun ja kartongin raaka-ainetta ja jolla voidaan myös muoveja korvata. Päätehakkuusta tili tehdään, koska siinä pääosa on tukkia.

  Toki päätehakkuussakin kuitupuuta tulee merkittävä määrä, mutta päätehakkuita koskevat puukaupat tehdään käytännössä tukin hinnalla ja kuitupuun hinta pyritään näin pitämään halpana. Aiemmin sama hintajakauma saavutettiin kartellin avulla, mutta kyllä tämäkin metodi toimii. Sahurit ovat tiukoilla korkean tukinhinnan takia.

  Metsän hakkuu polttoon ja selluksi on totaalisen väärä väite. Hintaero on sitä luokkaa, että tukin käyttö sellun tuotantoon ei toimi. Tosin järeydeltään tukkipuun kriteerit täyttävää ainesta menee oksaisuuden vuoksi monen mielestä turhan paljon kuitupuuksi.

  Ilmaston kannalta oleellista on se, mitä siitä sahatukista tehdään. Hyvä esimerkki on 50-luvulla siemenpuuasentoon hakattu metsälohko, jonka tukeista rakennettiin talo ja pari talousrakennusta. Syntynyt taimikko hoidettiin, harvennuksista saatiin polttopuuta ja kuitupuuta sekä hieman viime vaiheessa jo tukkiakin. Nyt se on odottamassa seuraavaa päätehakkuuta.

  Edellisen päätehakkuun tukkien hiili on edelleen sahatavaran osalta sitoutuneena rakennuksiin. Metsän hoidon tuloksena seuraavasta päätehakkuusta saatava tukkimäärä on edellistä suurempi ja puu järeämpää. Kun nämäkin tukit käytetään kestävään rakentamiseen, meillä on saman metsälohkon osalta hiiltä sidottuna rakennuksiin paljon yli tuplasti nykyistä enemmän ja voidaan lähteä kasvattamaan kolmatta kierrosta. Mikäli kyseinen metsälohko suojeltaisiin, siihen sitoutunut hiili kyllä pysyisi sitoutuneena, mutta uutta sidontaa ei pian enää tapahtuisi.

  Puurakentaminen on hiilensidonnan, asumismukavuuden ja –terveyden sekä energiansäästön kannalta tulevaisuuden suuri kysymys. (Vrt. betoni- ja teräsrakentamisen hiilipäästöt).  Suuria hiilipäästöjä aiheuttavan betoni- ja teräsrakentamisen korvaaminen puurakentamisella on ilmastotekona niin suuri vaikutus, että sillä on todellista merkitystä. Toivon tästä teemaa eduskuntavaalikeskusteluun.

Ismo Saari

Varavaltuutettu (Kesk.)

Salo

Avainsanat: Ilmastokeskustelu, puuntuotanto, kuitupuu, harvennushakkuu, hiili, energia, päätehakkuu, puuntuotanto, harvennushakkuu, puurakentaminen, tukki