Kerro kaverille!

Share |

Tule mukaan!

Rakennetaan Yhdessä Yhteistä Parempaa Saloa!

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:162930 kpl

Uusimmat kirjoitukset

  • 18.5.2019Passiivinen tai aktiivinen ilmastonsuojeluLue lisää »
  • 5.5.2019Tunnin juna voisi olla Salolle strateginen tulevaisuushankeLue lisää »

Sivuja päivitetty:

18.5.2019

Kuntaliitostutkimus pätee Salossakin

Sunnuntai 13.1.2019 - Ismo Saari

Tällä viikolla julkaistua Itä-Suomen yliopiston tutkijan Niko Vartiaisen tutkimusta kuntaliitosten vaikutuksesta liitoskuntien elinkeinotoimintaan esiteltiin tässäkin lehdessä 9.1. Tutkimuksen mukaan hyötyjä ei ole ollut. Vaikka tulos ei miellyttäisikään, siihen on syytä suhtautua vakavasti. Salon kohdalla meidän tulee pohtia, mitä olisi pitänyt tehdä toisin pohjaksi sille pohdinnalle, mitä tulisi tehdä jatkossa.  

  Salolla on 50 km moottoritien vartta. Sillä matkalla on Kivihovi, Piihovi, Shell ja Design Hill, sekä hieman etäämmällä Muurlan Lasi. Mistä löytyy tyhjempi pätkä vastaavalta väylältä? Paimiollakin taitaa olla jo Saloa enemmän toimintaa moottoritietä hyödyntämässä.

  Kun ESA-rataa ennen kuntaliitosta valmisteltiin, kaikkien yhteinen tahto oli, että rata on tehtävä moottoritien viereen. Olipa alkuvaiheessa yritystä jopa suunnitella Muurla-Lohja-väli moottoritietä yhteistyössä ESA-radan suunnittelun kanssa, mutta se yhteistyö ei junaväkeä kiinnostanut. Uusi Salo hukkasi ratalinjauksellaan asemamahdollisuutensakin, vaikka se päätöksessään muuta esittää. 

  Salolle on tehty selvitys potentiaalisista yritysalueista, jossa on useita hyviä kehittämiskohteita. Ainoa valmis yritystoimintaan tarkoitettu asemakaava moottoritien tuntumassa on kuitenkin Muurlan aikanaan tekemä Kosken kaava, mutta sekin tehtiin hyödyntämään silloista ykköstietä ja on nyt yli puolen km etäisyydellä moottoritiestä. Senkin asema paranisi, mikäli Saloon olisi opastus myös Muurlan risteyksen kautta. Suomusjärvi ja Kiikala tekivät yhteistyössä Yltäkylän yleiskaavan, jonka Salo lopulta usean vuoden jälkeen hyväksyi, mutta ei sekään ole asemakaava-asteelle edennyt. 

  Salossa on puhuttu, että ydinkeskusta näivettyy, mikäli toimintoja ohjataan keskusta-alueen ulkopuolelle. On kuitenkin kiistämätön tosiasia, että logistiikan ja tuotannon yksiköitä perustetaan jatkuvasti liikenteen valtaväylien varsille, taajamien lähelle, jossa tukipalvelut ovat saatavilla, mutta nimenomaan moottoritien viereen. Nettikaupan jatkuvasti voimakkaasti kasvaessa myös sen vaatimien logistiikkatoimintojen tarve kasvaa. Salo on Hangon satamasta katsoen Helsinki-Tampere-Turku-kolmion keskipisteessä. Meillä pitäisi pääväylien risteysalueella olla kaavoitettuna ja kunnallistekniikka rakennettuna riittävän laaja alue, johon uutta tuotantoa tai logistiikkaa voisi sijoittua. Meidän on ymmärrettävä, että jotkin alueet voivat sijainniltaan olla ainoa paikka, mihin yritys Salossa voi sijoittua. Nämä paikat meidän on käytettävä.

  Salon on myös palveluverkkoaan arvioitava tältä pohjalta. Tarvittavat palvelut ovat edellytys sekä asukkaan että yrityksen sijoittumiselle.

  Veikko Huovisen romaanihenkilö Konsta Pylkkänen analysoi viisauden eri lajeja, joista imelimmäksi hän katsoi jälkiviisauden. Hänen mukaansa jälkiviisaan silmä on somassa paikassa. Se katsoo taaksepäin.  Seuraavassa kuitenkin vähän tätä lajia.

  Mikäli suurta kuntaliitosta ei olisi tehty, moottoritien varrella Suomusjärven ja Hajalan välillä olisi huomattavasti nykyistä enemmän työpaikkoja ja niiden työntekijöitä, joista monet asuisivat alueella ja asioisivat Salossa hidastamassa ydinkeskustan näivettymistä. Tienvarsikuntien aktiivinen kehitystyö katkesi suureen kuntaliitokseen. Totean tämän oman kuntani lisäksi silloisessa vilkkaassa kuntayhteistyötoiminnassa ja myös koko uuden Salon ajan mukana olleena.

Ismo Saari

Varavaltuutettu

Avainsanat: kuntaliitos, moottoritie, ESA-rata, elinkeinotoiminta, Salo,