Kerro kaverille!

Share |

Tule mukaan!

Rakennetaan Yhdessä Yhteistä Parempaa Saloa!

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:162928 kpl

Uusimmat kirjoitukset

  • 18.5.2019Passiivinen tai aktiivinen ilmastonsuojeluLue lisää »
  • 5.5.2019Tunnin juna voisi olla Salolle strateginen tulevaisuushankeLue lisää »

Sivuja päivitetty:

18.5.2019

Ilmastomuutoksesta Suomessa

Sunnuntai 7.4.2019 - Ismo Saari


Ilmastomuutoksesta Suomessa

  Käynnissä oleva yhteiskunnallinen keskustelu harvoin antaa täydellistä kuvaa siitä, missä todellisuudessa mennään. Ei myöskään meillä nyt käytävä ilmastokeskustelu. Lappeenrannan Teknillisen Yliopiston prof. Vakkilaisen mukaan Suomi on tähän asti tehtyjen päästövähennyksien suhteen maailman maista sijalla 4-6. Päästöjään vähentämään on kyennyt kolmisenkymmentä maata. Muut ovat ennallaan tai lisänneet.

  Pidettäisiin hienona, jos Suomi pääsisi jalkapallon rankingissa vastaavalle sijoitukselle, mutta miksi tässä asiassa väitetään, että ei ole tehty mitään! Valitettavasti kyse taitaa olla vain yksipuolisista ja vääristä tiedoista, joita on aktiivisesti syötetty. Enkä rupea syöttelijöitä osoittelemaan.

  Tällä en tarkoita, että lisää ei tarvitsisi tehdä, mutta tekojen on oltava vaikuttavia ja mahdollisia.

  Pelkkä kategorinen kasvisruokavalinta on pelkkä myytti. Riisin tuotanto on massiivinen metaanipäästö ilmakehään ja valtaosa maailman soijasta kasvatetaan gmo-lajikkeilla, jotka kestävät rikkaruohotorjunnan Roundupilla. Uusien viljelmien tieltä raivataan suunnattomia määriä sademetsää.

  Metaani on yli 20 kertaa hiilidioksidia pahempi kasvihuonekaasu. Metaania syntyy kaikkialla, missä eloperäinen aines mätänee hapettomassa tai vähähappisessa tilassa. 

  Fossiilisten polttoaineiden korvaajana biokaasun tuotannolla on uusiutuvista bioenergiamuodoista ylivoimaisesti paras hyötysuhde. Heikkotuottoisten peltojen käyttö nurmiviljelyyn biokaasutuotannon (metaanin) raaka-aineeksi on monin verroin vaikuttavampi fossiilisten polttoaineiden korvaajana kuin niiden metsittäminen hiilensitojaksi. Samalla säilyy niiden käyttömahdollisuus myöhemmin ruoantuotantoon, mikäli tilanne joskus sitä vaatisi. Metaanin käyttö liikennepolttoaineena edellyttää polttomoottoriautoja. Vanhakin käy.

  Kotieläintuotannon ilmastovaikutus muuttuisi oleellisesti, mikäli lanta käytettäisiin biokaasun tuotantoon. Kuitenkin sillä edellytyksellä, että kaasu tuotetaan siellä, missä raaka-aine (lanta, nurmi, jätevesiliete) on. Suurten massojen kuljettaminen kymmeniä kilometrejä suuriin tuotantolaitoksiin vie valtaosan saatavasta hyödystä.

  Hiilinieluna metsä on tehokkaimmillaan silloin, kun sitä kasvatetaan aktiivisesti puurakentamiseen. Hyvin rakennetussa puurakennuksessa puun hiili on sidottuna hyvinkin 200 vuotta pois kierrosta ja sinä aikana sama metsä on sitonut jo 2-3 kierrosta lisää. Korvaamalla betonirakentamista puurakentaminen vähentää myös rakentamisen aiheuttamia päästöjä.

  Metsä on käytettävä puun tuotantoon ja rakennuspuu on se muoto, jossa siihen sitoutunut hiili pidetään sidottuna pois kierrosta

  Toivon näiden näkökohtien olevan esillä ilmastomuutoksen osalta kevään vaalikeskusteluissa. 

Ismo Saari

Varavaktuutettu

Avainsanat: ilmastomuutos