Kerro kaverille!

Share |

Tule mukaan!

Rakennetaan Yhdessä Yhteistä Parempaa Saloa!

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:74083 kpl

Uusimmat kirjoitukset

Sivuja päivitetty:

14.8.2017

Polttoaineet ilmastonmuutoksessa

Maanantai 14.8.2017 - Ismo Saari


Polttoaineet ilmastonmuutoksessa

  Suomalaisista kesäsäistä huolimatta keskustelu sähköautoilun autuudesta ilmaston pelastajana käy kuumana. Huomio on kuitenkin koko ajan hiilidioksidin päästöissä ja vähän kärjistettynä metaani ilmastomuutoksen aiheuttajana sivuutetaan nautakarjan ruoansulatuksen synnyttämillä kaasuilla ja neuvotaan olemaan syömättä naudanlihaa.

  Metaani on yli 20 kertaa hiilidioksidia tehokkaampi kasvihuonekaasu. Sitä syntyy märehtijöiden mahojen lisäksi lannassa, jätevesipuhdistamoissa, kaatopaikoissa ja yleensä kaikkialla, missä tapahtuu mätänemistä.

  Lantaloiden ja kaatopaikkojen metaanista osataan tehdä biokaasua, joka soveltuu mm. autojen polttoaineeksi.  Hyötysuhde jää kuitenkin huonoksi, mikäli laitoksista tehdään niin suuria, että jätemassoja joudutaan kuljettamaan pitkiä matkoja. Lietelannan tai puhdistamojätteen kuljetukseen kaasutuslaitokselle kuluu äkkiä iso osa saatavan kaasun energiasta, eikä tuotanto kannata ilman tukia.

  Biokaasun valmistuksessakaan suuruuden ekonomia ei toimi. Kun tuotteen raaka-aineena ovat suuret massat, tehokkuus lähtee siitä, että näitä ei tarvitse kuljettaa, vaan kaasu valmistetaan jätteen syntysijoilla. Siksi tarvitaan pieniä tuotantolaitoksia, tila- ja kaatopaikkakohtaisia.  Biokaasutuotannon kehittäjä Olavi Toukonummi vertaa nykyisiä suuria mm. Biovakan ym. laitoksia Nokian tiiliskiven kokoiseen ”Gorbatsov-mallin” kännykkään. Kännykästä tuli miljoonabisnes vasta sitten kun siitä tehtiin kyllin pieni.

  Jos kaikkien Suomen lypsylehmien lannasta tehtäisiin biokaasua, sillä ajaisi vuosittaiset ajot lähes 100 000 henkilöautolla. Tai Tervolan biokaasulaitoksen kokemuksen pohjalta: Yhden lehmän lannalla ajaa 3700 km.

  Mikäli puhdistamojäte tai karjanlanta käytettäisiin biokaasun valmistukseen, näiden kieltämättä ikävä haju vähenisi huomattavasti. Tervolan 140 lehmän navetan yhteyteen rakennetussa biovoimalassa metaani erotetaan kuivamädätysmenetelmällä niin, että lämpötila nousee 53 asteeseen. Tässäkin lämpötilassa itämiskykyisten rikkakasvinsiementen määrä on jäänyt hyvin pieneksi. Mikäli lämpötila nostetaan lähelle 70 astetta, tuhoutuvat kaikki ja lisäksi viruksista ja bakteereista lähes kaikki. Hajuhaitan vähenemisen lisäksi lannasta tulee ”puhtaampaa”.

  Metaanin palaessa syntyy hiilidioksidia, jonka vaikutus ilmakehän lämpenemiseen on 1/22 osa metaanin vaikutuksesta.  Mikäli lanta käytetään biovoimalan raaka-aineena, sen ravintoarvo ei muutu, mutta osa ravinteista muuttuu helppoliukoisempaan muotoon kasvien käytettäväksi. Helppoliukoinen ravinne tulee tehokkaasti kasvien käyttöön, poistuu siltä osin sadon mukana pellosta, eikä valu päästönä vesistöön.

  Lantaloiden ja kaatopaikkojen metaani syntyy riippumatta siitä, hyödynnetäänkö se vai ei. Hyödyntämällä se tuottaa kansantuloa, korvaa fossiilisten polttoaineiden tuontitarvetta ja säästää siihen tarvittavaa valuuttaa. Kaikki pientuotannon vaatima automaattisiin ohjaustoimintoihin tarvittava tekniikka ja osaaminen ovat jo olemassa. Puuttuu vain tarvittavan laitteiston kehittäminen markkinakelpoiseksi tuotteeksi.

Sattumanvaraisesti ajoittuvan tuulivoimasähkön tuotannon tukemisesta olisi siirryttävä varastointikelpoisen biokaasun tuotannon kehittämiseen. Ympäristö kiittäisi monella tapaa.

 

Ismo Saari

Varavaltuutettu (Kesk)