Kerro kaverille!

Share |

Tule mukaan!

Rakennetaan Yhdessä Yhteistä Parempaa Saloa!

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:74083 kpl

Uusimmat kirjoitukset

Sivuja päivitetty:

14.8.2017

Uutta elinkeinopolitiikkaa Saloon

Tiistai 4.4.2017 - Ismo Saari


Uutta elinkeinopolitiikkaa Saloon

Mäntsälän elinkeinopolitiikka sai Helsingin Sanomien politiikkaosastolla 20.3. palstatilaa työllisyytensä kehittämisestä. Uusi elinkeinopolitiikka tuli tarpeelliseksi, kun kunnasta oli tulossa nukkumalähiö, jossa asukkaat tekivät ostoksensakin muualla. Artikkelissa on opiksi otettavaa myös Salossa.

Suora lainaus Hesarin tekstistä: ”Kilpailuvaltiksi kehitettiin Mäntsälä malli. Sen ansiosta kunnasta kiinnostuneelle yritykselle pystytään nopealla aikataululla kertomaan, mitä sille on tarjolla: tontti, aikataulu, sähkö, vesi ja tukipalvelut. Parhaimmillaan vastaus tulee päivässä. Mukaan työhön otettiin myös kunnanvaltuutetut.”

Kuvaus Tokmannin logistiikkakeskuksen saamisesta Mäntsälään: ”Neuvotteluja käytiin pitkin kesää, mistä syystä kaupunginhallitus oli jatkuvasti valmiudessa pitämään ylimääräisen kokouksen lupien hyväksymiseksi. Samaan tapaan poliitikot ja virkamiehet ovat päivystäneet myöhemminkin.”

Vuonna 2014 avatun Yandexin datakeskuksen johtaja Ari Kurvi kuvaa sijoittumispäätöstä: ”Tällaisella yrityksellä ei ole aikaa odottaa, että metsä kaadetaan ja tontti tasoitetaan. Rakentamaan pitää päästä nopeammin.”

Kirjoituksessa Mäntsälä kuvataan kehyskuntana, mutta Lahden oikoradalla on ollut Mäntsälän kehitykselle myös iso merkitys.

Työpaikkojen määrän vähennyttyä tuhansilla Salon asukasluku on pudonnut jo parilla tuhannella, mutta vielä hälyttävämpää on muuttoliikkeen rakenne. Hyvien palvelujen, viihtyisän ympäristön (muuttajien oma arvio) ja edullisen hintatason vuoksi Saloon on muuttanut varttuneempaa väkeä. Pois muuttaa nimenomaan nuorta, työikäistä ja perheellistä väestöä. Töiden loppuessa on pakko katsoa, mistä töitä voi saada. Syntyvyys on pudonnut karkeasti ottaen kolmanneksen.

Salossa on palvelurakenne rakennettu nykyistä huomattavasti suuremmalle määrälle lapsia ja nuoria, eli kapasiteettia on vajaakäytössä ja käyttöaste alenee edelleen. Olen tarkastellut asiaa kaupungin talouden kannalta, mutta kyseessä on monen muuttajan kannalta myös inhimillinen puoli jouduttuaan muuttamaan työn perässä pois paikkakunnalta, johon on kotiutunut, jossa on ystävät ja on myös viihtynyt.

Saloon on saatava lisää uusia työpaikkoja ja siinä Mäntsälän mallista on otettava oppia. Ei Salo niin houkuttava paikka ole, että investoija odottaisi kuukausia (tai vuoden?) ylimääräistä. Meillä on oltava valmiiksi rakennettua tonttimaata, jolle rakentamisen voi aloittaa heti rakennusluvan (jota ei myöskään saa joutua odottamaan) saatuaan. Moottoritien varren risteysalueet Salossa ja Suomusjärvellä ovat tässä katsannossa parhaimmat alueet. Varsinkin, jos uusi oikorata saadaan moottoritien tuntumaan, samaan liikennekäytävään ja muistetaan pistoraidemahdollisuus tuotantoalueille. 

Ainoastaan uusilla työpaikoilla Salo saadaan uudelleen nousuun ja päästään irti näivettymiskierteestä. Asukasluvun kasvu ei kasvukuntien tapaan edellytä edes investointeja palvelurakenteeseen, koska kapasiteettia on vajaakäytössä.    
 

Ismo Saari
Kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja (Kesk.)
Salo