Kerro kaverille!

Share |

Tule mukaan!

Rakennetaan Yhdessä Yhteistä Parempaa Saloa!

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:162928 kpl

Uusimmat kirjoitukset

  • 18.5.2019Passiivinen tai aktiivinen ilmastonsuojeluLue lisää »
  • 5.5.2019Tunnin juna voisi olla Salolle strateginen tulevaisuushankeLue lisää »

Sivuja päivitetty:

18.5.2019

Uusi ratayhteys mahdollisuus Salolle

Maanantai 20.3.2017 - Ismo Saari


Uusi ratayhteys mahdollisuus Salolle

Salkkarimme Kalevalanpäivän pääkirjoitus nosti esiin raideliikenteen merkityksen Salolle, toiveet uuden nopean ratayhteyden tuomista mahdollisuuksista ja uhat ohi ajavien junavuorojen lisääntymisestä.    Pääkirjoitus on aivan oikeassa siinä, kun se näkee Salolla olevan paljon voitettavaa tunnin junan myötä.   

Pelkkä yhteysväli toteuttaa kuitenkin vain osan mahdollisuuksista. Liikennevirastossa katsotaan, että pelkkä yhteysväli ei tee ratainvestoinnista edes kannattavaa. Kannattavaksi hanke tulee vasta silloin, kun sen varteen muodostuu Helsinki-Tampere ja H:ki-Lahti-välien mukaisesti kasvukäytävä.

Muodostaakseen kasvukäytävän, yhteysvälillä on oltava asemapaikkoja riittävästi. Esimerkkiväleillä niitä on n. 25 km välein. Näillä väleillä kaikkien ratavarsikuntien asukasluku on viime vuosina noussut.

Timo Aron viime vuonna laatima työikäisen väestön määrää koskeva kehitysennuste vuoteen 2030 näyttää Salolle yli 15 % vähennystä, kun mainituilla väleillä heikoimpienkin maaseutupaikkakuntien ennuste on vain 5-15 % vähennys. Tässä katsannossa Salon asema on musta.

Yhteiskunnan tasolla uusi ratainvestointi tulee kannattavaksi sen myötä syntyvän uuden toimeliaisuuden kautta. Toimiva taajamajunaliikenne luo edellytykset asua yhteysvälillä ja työssäkäynnin kumpaankin suuntaan. Asumisen lisääntyminen yhteysvälillä helpottaa kustannuspainetta varsinkin pääkaupunkiseudulla. Yhtä merkittävää on päätepisteitä alemman kustannustason ja hyvien liikenneyhteyksien myötä syntyvä elinkeinotoiminta, joka päätepisteiden kustannustasolla ei voisi toteutua.

Kasvukäytävän dynamiikka on siinä, että sen osat tukevat toisiaan.  Asumisen ja elinkeinoelämän kehittymisen edellytyksenä on, että asemapaikkojen väli ei ole liian pitkä.

Lahden oikoradan kokemuksen pohjalta Soininvaara sanoo kehityksen alkavan siitä, kun tiedetään ratalinjaus, olemassa olevan taajaman yhteyteen tuleva asemapaikka ja päätös radan rakentamisesta on tehty, mikäli käytössä on moottoritietasoinen hyvä liikenneyhteys.

Salon ja Saukkolan asemapaikkojen väli on liki 50 km. Suomusjärvellä, näiden puolivälissä, rata on suunniteltu kilometrien päähän olemassa olevasta taajamasta ja moottoritiestä. Soininvaaran kuvaamat edellytykset eivät toteudu.

Vaikka Espoon ja Salon välinen osuus tunnin junasta rakennettaisiin suunniteltua alempaan nopeusluokkaan, (samaan 250 km/h kuin Rail Baltic Tallinnasta Varsovaan) nousee sen hinta silti 6-700 milj.€ tasolle. (Alkuperäinen ESA-radan kustannusarvio oli 1,4 mrd. € vuodelta n. 2009.) Se on silti niin suuri hinta, että siitä on saatava kaikki siitä saatavissa oleva hyöty. Voimassa olevan kaavan mukaisella linjauksella esittämäni tavoitteet ja niistä saatava hyöty eivät toteudu.

Mikäli asemapaikka olisi Suomusjärvellä moottoritien tuntumassa sen pohjoispuolella, Kitulaan ja Kiikalaan syntyvä kasvu lisäisi toimeliaisuutta myös Salossa, koska käytävän osat tukevat toisiaan. Uuden kasvukäytävän rakentuminen Turun uuden potentiaalin ja pääkaupunkiseudun välille on tärkeää koko Suomelle, mutta kaikkein isoin asia se on Salolle.

Ismo Saari
Kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja (Kesk)
Salo