Kerro kaverille!

Share |

Tule mukaan!

Rakennetaan Yhdessä Yhteistä Parempaa Saloa!

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:74083 kpl

Uusimmat kirjoitukset

Sivuja päivitetty:

14.8.2017

Polttoaineet ilmastonmuutoksessa

Maanantai 14.8.2017 - Ismo Saari

Polttoaineet ilmastonmuutoksessa

  Suomalaisista kesäsäistä huolimatta keskustelu sähköautoilun autuudesta ilmaston pelastajana käy kuumana. Huomio on kuitenkin koko ajan hiilidioksidin päästöissä ja vähän kärjistettynä metaani ilmastomuutoksen aiheuttajana sivuutetaan nautakarjan ruoansulatuksen synnyttämillä kaasuilla ja neuvotaan olemaan syömättä naudanlihaa.

  Metaani on yli 20 kertaa hiilidioksidia tehokkaampi kasvihuonekaasu. Sitä syntyy märehtijöiden mahojen lisäksi lannassa, jätevesipuhdistamoissa, kaatopaikoissa ja yleensä kaikkialla, missä tapahtuu mätänemistä.

  Lantaloiden ja kaatopaikkojen metaanista osataan tehdä biokaasua, joka soveltuu mm. autojen polttoaineeksi.  Hyötysuhde jää kuitenkin huonoksi, mikäli laitoksista tehdään niin suuria, että jätemassoja joudutaan kuljettamaan pitkiä matkoja. Lietelannan tai puhdistamojätteen kuljetukseen kaasutuslaitokselle kuluu äkkiä iso osa saatavan kaasun energiasta, eikä tuotanto kannata ilman tukia.

  Biokaasun valmistuksessakaan suuruuden ekonomia ei toimi. Kun tuotteen raaka-aineena ovat suuret massat, tehokkuus lähtee siitä, että näitä ei tarvitse kuljettaa, vaan kaasu valmistetaan jätteen syntysijoilla. Siksi tarvitaan pieniä tuotantolaitoksia, tila- ja kaatopaikkakohtaisia.  Biokaasutuotannon kehittäjä Olavi Toukonummi vertaa nykyisiä suuria mm. Biovakan ym. laitoksia Nokian tiiliskiven kokoiseen ”Gorbatsov-mallin” kännykkään. Kännykästä tuli miljoonabisnes vasta sitten kun siitä tehtiin kyllin pieni.

  Jos kaikkien Suomen lypsylehmien lannasta tehtäisiin biokaasua, sillä ajaisi vuosittaiset ajot lähes 100 000 henkilöautolla. Tai Tervolan biokaasulaitoksen kokemuksen pohjalta: Yhden lehmän lannalla ajaa 3700 km.

  Mikäli puhdistamojäte tai karjanlanta käytettäisiin biokaasun valmistukseen, näiden kieltämättä ikävä haju vähenisi huomattavasti. Tervolan 140 lehmän navetan yhteyteen rakennetussa biovoimalassa metaani erotetaan kuivamädätysmenetelmällä niin, että lämpötila nousee 53 asteeseen. Tässäkin lämpötilassa itämiskykyisten rikkakasvinsiementen määrä on jäänyt hyvin pieneksi. Mikäli lämpötila nostetaan lähelle 70 astetta, tuhoutuvat kaikki ja lisäksi viruksista ja bakteereista lähes kaikki. Hajuhaitan vähenemisen lisäksi lannasta tulee ”puhtaampaa”.

  Metaanin palaessa syntyy hiilidioksidia, jonka vaikutus ilmakehän lämpenemiseen on 1/22 osa metaanin vaikutuksesta.  Mikäli lanta käytetään biovoimalan raaka-aineena, sen ravintoarvo ei muutu, mutta osa ravinteista muuttuu helppoliukoisempaan muotoon kasvien käytettäväksi. Helppoliukoinen ravinne tulee tehokkaasti kasvien käyttöön, poistuu siltä osin sadon mukana pellosta, eikä valu päästönä vesistöön.

  Lantaloiden ja kaatopaikkojen metaani syntyy riippumatta siitä, hyödynnetäänkö se vai ei. Hyödyntämällä se tuottaa kansantuloa, korvaa fossiilisten polttoaineiden tuontitarvetta ja säästää siihen tarvittavaa valuuttaa. Kaikki pientuotannon vaatima automaattisiin ohjaustoimintoihin tarvittava tekniikka ja osaaminen ovat jo olemassa. Puuttuu vain tarvittavan laitteiston kehittäminen markkinakelpoiseksi tuotteeksi.

Sattumanvaraisesti ajoittuvan tuulivoimasähkön tuotannon tukemisesta olisi siirryttävä varastointikelpoisen biokaasun tuotannon kehittämiseen. Ympäristö kiittäisi monella tapaa.

 

Ismo Saari

Varavaltuutettu (Kesk)

Uutta elinkeinopolitiikkaa Saloon

Tiistai 4.4.2017 - Ismo Saari

Uutta elinkeinopolitiikkaa Saloon

Mäntsälän elinkeinopolitiikka sai Helsingin Sanomien politiikkaosastolla 20.3. palstatilaa työllisyytensä kehittämisestä. Uusi elinkeinopolitiikka tuli tarpeelliseksi, kun kunnasta oli tulossa nukkumalähiö, jossa asukkaat tekivät ostoksensakin muualla. Artikkelissa on opiksi otettavaa myös Salossa.

Suora lainaus Hesarin tekstistä: ”Kilpailuvaltiksi kehitettiin Mäntsälä malli. Sen ansiosta kunnasta kiinnostuneelle yritykselle pystytään nopealla aikataululla kertomaan, mitä sille on tarjolla: tontti, aikataulu, sähkö, vesi ja tukipalvelut. Parhaimmillaan vastaus tulee päivässä. Mukaan työhön otettiin myös kunnanvaltuutetut.”

Kuvaus Tokmannin logistiikkakeskuksen saamisesta Mäntsälään: ”Neuvotteluja käytiin pitkin kesää, mistä syystä kaupunginhallitus oli jatkuvasti valmiudessa pitämään ylimääräisen kokouksen lupien hyväksymiseksi. Samaan tapaan poliitikot ja virkamiehet ovat päivystäneet myöhemminkin.”

Vuonna 2014 avatun Yandexin datakeskuksen johtaja Ari Kurvi kuvaa sijoittumispäätöstä: ”Tällaisella yrityksellä ei ole aikaa odottaa, että metsä kaadetaan ja tontti tasoitetaan. Rakentamaan pitää päästä nopeammin.”

Kirjoituksessa Mäntsälä kuvataan kehyskuntana, mutta Lahden oikoradalla on ollut Mäntsälän kehitykselle myös iso merkitys.

Työpaikkojen määrän vähennyttyä tuhansilla Salon asukasluku on pudonnut jo parilla tuhannella, mutta vielä hälyttävämpää on muuttoliikkeen rakenne. Hyvien palvelujen, viihtyisän ympäristön (muuttajien oma arvio) ja edullisen hintatason vuoksi Saloon on muuttanut varttuneempaa väkeä. Pois muuttaa nimenomaan nuorta, työikäistä ja perheellistä väestöä. Töiden loppuessa on pakko katsoa, mistä töitä voi saada. Syntyvyys on pudonnut karkeasti ottaen kolmanneksen.

Salossa on palvelurakenne rakennettu nykyistä huomattavasti suuremmalle määrälle lapsia ja nuoria, eli kapasiteettia on vajaakäytössä ja käyttöaste alenee edelleen. Olen tarkastellut asiaa kaupungin talouden kannalta, mutta kyseessä on monen muuttajan kannalta myös inhimillinen puoli jouduttuaan muuttamaan työn perässä pois paikkakunnalta, johon on kotiutunut, jossa on ystävät ja on myös viihtynyt.

Saloon on saatava lisää uusia työpaikkoja ja siinä Mäntsälän mallista on otettava oppia. Ei Salo niin houkuttava paikka ole, että investoija odottaisi kuukausia (tai vuoden?) ylimääräistä. Meillä on oltava valmiiksi rakennettua tonttimaata, jolle rakentamisen voi aloittaa heti rakennusluvan (jota ei myöskään saa joutua odottamaan) saatuaan. Moottoritien varren risteysalueet Salossa ja Suomusjärvellä ovat tässä katsannossa parhaimmat alueet. Varsinkin, jos uusi oikorata saadaan moottoritien tuntumaan, samaan liikennekäytävään ja muistetaan pistoraidemahdollisuus tuotantoalueille. 

Ainoastaan uusilla työpaikoilla Salo saadaan uudelleen nousuun ja päästään irti näivettymiskierteestä. Asukasluvun kasvu ei kasvukuntien tapaan edellytä edes investointeja palvelurakenteeseen, koska kapasiteettia on vajaakäytössä.    
 

Ismo Saari
Kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja (Kesk.)
Salo 

Ostaminen omalta paikkakunnalta

Keskiviikko 22.3.2017 - Ismo Saari

Ostaminen omalta paikkakunnalta

Keskustelu lähiruoasta on käynnistänyt tervetulleen keskustelun kaupungin hankintapolitiikasta. Brasilian lihantarkastusskandaali antaa lisää tunnetta asialle.

Elintarvikehankinnoissa kyse on enemmästä kuin pelkästään paikallisen tuotannon taloudellisesta merkityksestä. Lähellä tuotetun mukana kulkee varsinkin sesonkiaikoina tuoreus, joka on maittavuuden tärkeä osatekijä. Puhdas tuotantoympäristö ja valvottu tuotanto on sitäkin tärkeämpi. Meillä ei vielä ekinokokki jyllää hirvien, jänisten tai myyrien suolistoissa saastuttamassa luontoamme ja voimme siksi turvallisesti syödä marjoja ja sieniä keittämättä. Toivottavasti lemmikkien omistajat ja ostajat eivät tuo sitä jatkossakaan meille, ei Virosta tai kauempaa maailmalta. 

Talven mittaan on eri yhteyksissä puhuttu myös antibioottiresistenssien bakteerikantojen yleistymisestä maailmalla. Näiden kehittyminen perustuu pelkästään antibioottien liialliseen, holtittomaan käyttöön, sekä ihmisten sairauksien hoidossa, että varsinkin eläinten rehuissa. Puutteellisen tuotantohygienian takia antibiootteja käytetään säännön mukaisesti kasvun edistäjänä torjumaan tautipainetta. Niinkin lähellä kuin Tanskassa joka toisesta sikalasta löytyy MRSA bakteeri.

Monien salmonella- tai virusperäisten vatsatautiepidemioiden alkusyy on ollut salaattien ja muiden kasvisten kasvatuksessa käytetty saastunut kasteluvesi. Kun kaupungin ruokahuolto tehdään päiväkotilasten, koululaisten ja vanhusten tarpeisiin, ruokaturvallisuus on erityisen tärkeää. Norovirusriskin kanssa on kylliksi pärjäämistä.

Näillä perusteilla voidaan sanoa, että tärkeä ei ole se, mistä ostetaan, vaan se, missä ja miten tuote on tuotettu. Oli kyse sitten kasvi- tai eläinperäisistä tuotteista. Kotimaisen ruokatuotannon turvallisuus ei ole myytti.

Kaupungin hankintapolitiikka ei tietenkään koske pelkästään elintarvikehankintoja, vaan kyse on paljon suuremmasta.

Jokainen tuote, aineellinen tai aineeton, jonka kaupunki ostaa, pitää sisällään työtä ja tarvikehankintoja. Salossa tai lähialueella tuotetusta maksetaan palkoja Salon tai lähialueen asukkaille, joista kaupungille tai lähikunnille verotuksen kautta lankeaa oma osansa. Ei vähäinen? Tarvikehankinnoista paikallinen yrittäjä tekee valtaosan paikallisilta toimijoilta, jotka taas työllistävät. Parantunut työllisyys taas lisää alueen ostovoimaa kauppaan ja muille palveluille. Tähän perustuu tuotannollisen työpaikan kertaantuva työllistämisvaikutus.

Uuden tuotteen markkinoille saattamisessa referensseillä on tärkeä merkitys. Salossa käytössä oleva tuote antaa uskottavuutta markkinoinnin kasvulle. Kaupungin ostopäätös voi tässä yhteydessä olla merkittävä tuki tuotannon laajentamiselle. Avoin vuorovaikutus ja sitä kautta luottamus edesauttavat uskallusta tehdä hankintapäätös uudesta asiasta, joka voi olla lähtökohta merkittävälle kasvutekijälle Salossa.

Salon kaupungin hankintapolitiikka on lähdettävä näistä perusteista.

 

Ismo Saari
Kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja (Kesk.)

Uusi ratayhteys mahdollisuus Salolle

Maanantai 20.3.2017 - Ismo Saari

Uusi ratayhteys mahdollisuus Salolle

Salkkarimme Kalevalanpäivän pääkirjoitus nosti esiin raideliikenteen merkityksen Salolle, toiveet uuden nopean ratayhteyden tuomista mahdollisuuksista ja uhat ohi ajavien junavuorojen lisääntymisestä.    Pääkirjoitus on aivan oikeassa siinä, kun se näkee Salolla olevan paljon voitettavaa tunnin junan myötä.   

Pelkkä yhteysväli toteuttaa kuitenkin vain osan mahdollisuuksista. Liikennevirastossa katsotaan, että pelkkä yhteysväli ei tee ratainvestoinnista edes kannattavaa. Kannattavaksi hanke tulee vasta silloin, kun sen varteen muodostuu Helsinki-Tampere ja H:ki-Lahti-välien mukaisesti kasvukäytävä.

Muodostaakseen kasvukäytävän, yhteysvälillä on oltava asemapaikkoja riittävästi. Esimerkkiväleillä niitä on n. 25 km välein. Näillä väleillä kaikkien ratavarsikuntien asukasluku on viime vuosina noussut.

Timo Aron viime vuonna laatima työikäisen väestön määrää koskeva kehitysennuste vuoteen 2030 näyttää Salolle yli 15 % vähennystä, kun mainituilla väleillä heikoimpienkin maaseutupaikkakuntien ennuste on vain 5-15 % vähennys. Tässä katsannossa Salon asema on musta.

Yhteiskunnan tasolla uusi ratainvestointi tulee kannattavaksi sen myötä syntyvän uuden toimeliaisuuden kautta. Toimiva taajamajunaliikenne luo edellytykset asua yhteysvälillä ja työssäkäynnin kumpaankin suuntaan. Asumisen lisääntyminen yhteysvälillä helpottaa kustannuspainetta varsinkin pääkaupunkiseudulla. Yhtä merkittävää on päätepisteitä alemman kustannustason ja hyvien liikenneyhteyksien myötä syntyvä elinkeinotoiminta, joka päätepisteiden kustannustasolla ei voisi toteutua.

Kasvukäytävän dynamiikka on siinä, että sen osat tukevat toisiaan.  Asumisen ja elinkeinoelämän kehittymisen edellytyksenä on, että asemapaikkojen väli ei ole liian pitkä.

Lahden oikoradan kokemuksen pohjalta Soininvaara sanoo kehityksen alkavan siitä, kun tiedetään ratalinjaus, olemassa olevan taajaman yhteyteen tuleva asemapaikka ja päätös radan rakentamisesta on tehty, mikäli käytössä on moottoritietasoinen hyvä liikenneyhteys.

Salon ja Saukkolan asemapaikkojen väli on liki 50 km. Suomusjärvellä, näiden puolivälissä, rata on suunniteltu kilometrien päähän olemassa olevasta taajamasta ja moottoritiestä. Soininvaaran kuvaamat edellytykset eivät toteudu.

Vaikka Espoon ja Salon välinen osuus tunnin junasta rakennettaisiin suunniteltua alempaan nopeusluokkaan, (samaan 250 km/h kuin Rail Baltic Tallinnasta Varsovaan) nousee sen hinta silti 6-700 milj.€ tasolle. (Alkuperäinen ESA-radan kustannusarvio oli 1,4 mrd. € vuodelta n. 2009.) Se on silti niin suuri hinta, että siitä on saatava kaikki siitä saatavissa oleva hyöty. Voimassa olevan kaavan mukaisella linjauksella esittämäni tavoitteet ja niistä saatava hyöty eivät toteudu.

Mikäli asemapaikka olisi Suomusjärvellä moottoritien tuntumassa sen pohjoispuolella, Kitulaan ja Kiikalaan syntyvä kasvu lisäisi toimeliaisuutta myös Salossa, koska käytävän osat tukevat toisiaan. Uuden kasvukäytävän rakentuminen Turun uuden potentiaalin ja pääkaupunkiseudun välille on tärkeää koko Suomelle, mutta kaikkein isoin asia se on Salolle.

Ismo Saari
Kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja (Kesk)
Salo

Omaishoidosta kysymys

Keskiviikko 8.3.2017 - Matti Mäkelä

Omaishoidosta kysymys

Muutamat paikallispoliitikot ovat vaalien alla ilmaisseet huolensa omaishoitajien tilanteesta. Huolenilmaisu on hyvästä ja syytä ottaa vakavasti. Pääasiallisia omaishoitajia on Salossa noin 3000, näistä kunnallisen omaishoidon tuen piirissä on noin 500.  Omaishoitajat tekevät Salossa volyymiltaan saman suuruisen työn kuin sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät yhteensä. Jos ympärivuorokautista hoito- ja huolenpitotyötä tekevää omaishoitajaa ei olisi, tarvittaisiin viisi työntekijää korvaamaan hänet; yksi aamuvuoroon, yksi päivään, yksi iltaan, yksi yöhön ja yksi tuuraamaan näitä neljää. Kun omaishoitaja siis astuu sisään kunnantaloon ja esittää hakemuksensa tuen piiriin pääsemiseksi, on siinä kyseessä lottovoitto kunnalle. Yksi omaishoitosopimus tuo kunnalle säästöä 30 000e- 100000e vuodessa hoitotilanteesta ja laskutavasta riippuen. Voisimme kolminkertaistaa nykyisen tuen tason omaishoitajille ja siltikin se olisi edullisempaa kuin vastaavan tasoinen hoito esim. tehostetussa palveluasumisessa tai vanhainkotihoidossa.

Maan hallitus on lähtenyt ponnekkaasti tukemaan omaishoitoa. Kunnille on osoitettu tälle vuodelle 75 miljoonaa euroa lisämäärärahaa. Salon osuus väestöön suhteutettuna on tästä noin 750 000e. Raha ei ole ”korvamerkittyä”, mutta on tarkoitettu siihen, että omaishoitajien jaksamisen tukimuotoja ja räätälöityä tukea kuhunkin omaishoitotilanteeseen parannetaan. Salon kaupungin talousarvioon on varattu kuluvalle vuodelle noin 200 000e korotus edellisvuoteen verrattuna omaishoidon tukemiseen. Mihin jäi 550 000e?

Omaishoitolakia uudistettiin 1.7.2016. Vapaata pitäisi olla omaishoidon tuen sopimuksen tehneille vähintään 2vrk/kk, isolle osaa vähintään 3vrk/kk. Vapaaoikeutta on siis entisestään lisätty ja vapaan toteuttamiseen tulisi varata riittävästi rahaa. Yksi iso haaste on, että suuri osa omaishoitajista ei pidä heille tarkoitettuja vapaita lainkaan. Syynä tähän on usein se, että omaishoidettavat eivät ole halukkaita lähtemään laitokseen vuorohoitojaksolle ja toisaalta omaishoitajat eivät raaski heitä sinne viedä. Jos omaishoitajat saisivat itse päättää mikä olisi heidän tilanteeseensa parhaiten sopiva ratkaisu, olisi järjestelmämme hieman toisen näköinen. Tällöin omaishoitajat jaksaisivat paremmin ja sitä rataa myös kuntatalous hyötyisi.

Mielestäni omaishoidon ei pidä aina olla edes halpaa. Tärkeintä on se, että vaativiin elämäntilanteisiin löydetään toimivia ratkaisuja. Joskus se maksaa, mutta omaishoitaja on tukensa ansainnut. Usein hän on ollut jo maaliskuun puolivälissä yhtä sidottu hoitotyöhönsä kuin kokopäiväisessä ansiotyössä oleva palkansaaja tulee olemaan koko vuonna.

Nyt kun Soten myötä omaishoidonkin päätökset siirtyvät tulevaisuudessa maakuntatasolle, niin todennäköisesti palvelujärjestelmää myös yhdenmukaistetaan koko maakunnassa. Tulee yhdenvertaiset palvelut kaikille. Päättäjien tehtävä on pitää huolta siitä, että nämä yhdenvertaiset palvelut omaishoidossa ja kaikessa muussakin eivät tarkoita sitä, että on samat palvelut kaikille, vaan sitä, että on tarpeen mukaiset palvelut jokaiselle.

Matti Mäkelä (keskustan kuntavaaliehdokas)

Uusien mahdollisuuksien uusi vuosi

Maanantai 9.1.2017 - Ismo Saari

Salo siirtyi Suomen itsenäisyyden juhlavuoteen tilanteessa, jossa on avautunut useita uusia kasvun mahdollisuuksia. Merkittävin ja eniten puhuttanut on osaamiskeskus, mutta ei pidä väheksyä myöskään keskustan kehittämisideakilpailun tuloksia tai liikenneympäristön muutoksia kantatien valmistumisen myötä.

Lue lisää »

Salo tarvitsee läntisen kasvukäytävän

Lauantai 21.5.2016 klo 14:08 - Ismo Saari, Varavaltuutettu (Kesk) Salo

  Oikorata Espoosta Salon kautta Turkuun on noussut mielipidepalstalla keskustelun aiheeksi ja aiheesta. Salo tarvitsee läntistä kasvukäytävää, mutta nykymuodossaan sen hinta on tolkuton, eikä linjaus synnytä kasvukäytävää, joka kuitenkin on olennainen osa hankkeen tuottavuudelle.

Lue lisää »

Yhden asian liikkeistä huonoja päätöksiä

Tiistai 15.3.2016 klo 9:48 - Ismo Saari, Varavaltuutettu (kesk)

  Salkkarin pääkirjoitus 10.3. käsitteli demokratiakehitystä Tiina Rättilän ja Jarmo Rinteen asukasaktivismia koskevan tutkimuksen pohjalta. Salossakin on esimerkkejä asukasaktivismista.

Lue lisää »

Jos on väärin ymmärretty, ...

Sunnuntai 10.1.2016 klo 11:31 - Ismo Saari, Varavaltuutettu (kesk)

  Informaatiosodassa ”päivystävät dosentit” ovat sodankäynnin aseita, eivät osapuoli. Osapuolia ovat media (eturivissä Yle), joka muokkaa kansalaismielipidettä. Kansalaismielipide ei huomaa olevansa infosodan kohde, osapuoli. Toimittaja valitsee aseensa, eli keneltä pyytää lausuntoa.

Lue lisää »

Päivystävät dosentit

Sunnuntai 27.12.2015 klo 21:11 - Ismo Saari, Varavaltuutettu (kesk)

Suomessa on käynnissä melkoinen informaatiosota, jossa taktiikkana on hajottaa kokonaisuus ja osoittaa siitä irrotetut yksityiskohdat vääriksi.

  Roomalaisen oikeuden professori Jukka Kekkonen (HS 9.12.) pahoitti mielensä Sipilän ”päivystävät dosentit”-sanavalinnasta, joka hänen mielestään halventaa oppineisuutta ja asiantuntemusta. Hän arveli valinnan syyksi sitä, että asiantuntijat ovat ”lähes ainoita, jotka uskaltavat arvostella hallitusta”, Joku muu voisi kysyä, kuka uskaltaa olla arvostelematta.

Lue lisää »

Arvaa kansakunnan tila

Lauantai 19.9.2015 klo 9:11 - Ismo Saari, Varavaltuutettu (Kesk) Salo

  Hallituksen kerrottua keinoistaan kansakunnan pelastamiseksi Kreikan kohtalolta on syntynyt kamala poru, miten kaikki tehdään väärin ja epäoikeudenmukaisesti ja miten kaikki leikkaukset ja kiristykset ovat tarpeettomia, kunhan vaan sovitaan ja pidetään vanhoista tavoista ja eduista kiinni. On uskomatonta, että YLE:n toimittajat ja oppositiopoliitikot voivat kirkkain silmin ohittaa ikävät tosiasiat.

Lue lisää »

Yli varojen eläminen jatkuu Salossa

Maanantai 13.4.2015 klo 8:43 - Ismo Saari, Kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja (Kesk)

  Tämän lehden pääkirjoituksessa ja päätoimittajan kolumnissa kuvattiin hyvin Salon todellisuuden kaksi puolta. Uusia työpaikkoja syntyy vähitellen, mutta työllisyys paranee vain hitaasti, varsinkin kun Halikko Works ajautui konkurssiin ja aiheutti 80 työpaikan loppumisen. Kaupungin vahvasti tappiollinen tilinpäätös on se toinen puoli.

Lue lisää »

Yli varojen eläminen jatkuu Salossa

Maanantai 13.4.2015 klo 8:43 - Ismo Saari

  Tämän lehden pääkirjoituksessa ja päätoimittajan kolumnissa kuvattiin hyvin Salon todellisuuden kaksi puolta. Uusia työpaikkoja syntyy vähitellen, mutta työllisyys paranee vain hitaasti, varsinkin kun Halikko Works ajautui konkurssiin ja aiheutti 80 työpaikan loppumisen. Kaupungin vahvasti tappiollinen tilinpäätös on se toinen puoli.

Lue lisää »

Tunnin rata Salolle

Keskiviikko 18.2.2015 klo 11:43 - Ismo Saari, Kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja (Kesk)

   Sunnuntain Salkkarimme pääkirjoituksessa kysytään Salon kaavoituksen perään tunnin junan hyödyntämisessä. SSS:n palstoilla on kutakuinkin kattavasti käsitelty kyseisen kaavan valmistelua sen eri vaiheissa, jolloin on tullut esille myös sen rataliikenteen kehittymistä hyödyntävät erityispiirteet.

Lue lisää »

POSITIIVISUUTTA KEHIIN

Maanantai 9.2.2015 klo 11:35 - Marita Tuominen, kaup.valtuutettu (Kesk)

Saloon paistaa kevätaurinko  uutta toivoa  luoden.

Salossa synnytykset jatkuvat Tyks - Salon Sairaalassa kesäkuun 2017 loppuun sosiaali-ja terveysministeriön suosiollisella päätöksellä.

Lue lisää »

Vedetään yhdessä kerrankin kunnolla kotiin päin!

Torstai 4.12.2014 klo 16:17 - Asko Määttänen, Pj. Suomen Keskusta Salon kunnallisjärjestö

Suomi tarvitsee vähintäänkin 200 000 uutta työpaikkaa kymmenen vuoden kuluessa. Parempi työllisyys on avain kaikkiin Suomen keskeisiin ongelmiin. Koulutus ja työhön pääseminen edistävät nuorten pärjäämistä ja kaikkihan sen tietävät, että työ on parasta sosiaaliturvaa. Mitä nopeammin saamme ihmisiä työhön, sitä nopeammin saamme katkaistua julkisen talouden velkaantumisen. Ja koska työpaikat syntyvät yrityksiin, on yrittäjyyttä edistettävä ja yrittäjyyden esteitä purettava. Työn vastaanottamisen ja tarjoamisen esteitä on poistettava määrätietoisesti, työnteon pitää olla aina kannattavaa. Suomessa on idearikkaita, osaavia ihmisiä, huipputeknologiaa ja raaka-aineita. Siihen tarvitaan lisäksi poliittista voimaa ja näkemystä, jotta yrittäjyyttä saadaan eteenpäin. Yrittäjyyden edistäminen tarkoittaa käytännön toimia. Itsensä työllistäminen yrittäjänä ja ammatinharjoittajana täytyy nostaa sille kuuluvaan arvoonsa. Keinoja varmasti löytyy, kun vain tahtoa on.

Lue lisää »

Palveluverkkoa karsimalla ei Saloa ahdingosta nosteta

Lauantai 8.11.2014 klo 15:04 - Ismo Saari, Kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja (kesk)

  Tulevan vuoden talousarvion käsittely on alkanut vanhan kaavan mukaan. Tulot eivät riitä menoihin. Menojen karsimiseksi esitetään edelleenkin palveluverkon karsimista.

Lue lisää »

Kantatie 52:n parantaminen

Sunnuntai 13.4.2014 klo 20:03 - Ismo Saari, Kaupunkisuunnittelulautakunnan pj. (kesk)

  Pitkään odotettu hanke kantatie 52 parantamiseksi Salon kohdalla on vihdoinkin nytkähtämässä liikkeelle. Hanketta on arvosteltu tarpeettomaksi ja liian kalliiksi Salolle.

Lue lisää »

Suomen vältettävä joutuminen pelinappulaksi

Torstai 10.4.2014 klo 20:18 - Ismo Saari, Kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja (kesk), Salo

 Venäjän toiminta Ukrainan kriisin aikana ja Krimin haltuunotto on Suomessa saanut huomiota varsinkin uhkakuvien maalailun muodossa. Uhkakuvilla on ruokittu Venäjän pelkoa ja lääkkeeksi on tarjottu Naton tarjoamaa suojaa ainoana merkityksellisenä. Uhkakuvan ja pelon ilmapiirissä vähälle on jäänyt arviot siitä, mistä on kysymys.

Lue lisää »

Perusteet on kyläkoulujen jatkolle - aivan jokaiselle

Lauantai 5.4.2014 - Asko Määttänen, kaupunginvaltuutettu (kesk)

Tulevan tiistain opetuslautakunta saa käsiteltäväkseen apulaiskaupunginjohtajan ehdotuksen, joka lopettaisi ensin  Hiiden ja Rekijoen, myöhemmin myös Hajalan ja todennäköisesti myös Teijon kyläkoulut. 

Lue lisää »

Vanhemmat kirjoitukset »