Kerro kaverille!

Share |

Tule mukaan!

Rakennetaan Yhdessä Yhteistä Parempaa Saloa!

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:171565 kpl

Uusimmat kirjoitukset

  • 18.5.2019Passiivinen tai aktiivinen ilmastonsuojeluLue lisää »
  • 5.5.2019Tunnin juna voisi olla Salolle strateginen tulevaisuushankeLue lisää »

Sivuja päivitetty:

20.8.2019

Passiivinen tai aktiivinen ilmastonsuojelu

Lauantai 18.5.2019 - Ismo Saari

  Ilmastoa vaaditaan suojeltavaksi entiseen tahtiin ja tyyliin. Eri ryhmien leimaaminen tuntuu olevan yhtä tärkeää kuin itse ilmastonsuojelu. Valitettavasti.

  Sunnuntain  Salkkarissa (SSS Mielipide 12.5.) Tapio Äyräväinen niputti myös Keskustan siihen vihervasemmiston ryhmään, joka ihmisiä syyllistämällä haluaa kaikkien muuttavan kaupunkeihin, lopettaa autoilu, lämpimän veden käyttö suihkussa, klapien poltto ja kaukomailla lomailu ja että vielä pitäisi siirtyä vegaaniravintoon.

  Umpiliberaalina äärikepulaisena olen eri mieltä. En tunne ainuttakaan kepulaista, joka lukuun ottamatta kaukomatkaluun suhtautumista ja ehkä joidenkin vegaanien osalta näihin määritelmiin sopisi. En ole samaa mieltä myöskään Tapsan edustaman puolueen (Valtuustoaloite 13.12.-18)tai oman puheenjohtajamme Sipilän kanssa siitä, että heikkotuottoisia peltoja pitäisi ilmastonsuojelun nimissä metsittää. Selkeän viherryksen myönnän.

  Suomeen ja koko maailmaan on saatava nykymittakaavaan nähden pieniä biokaasulaitoksia, joissa karjatilan tai –tilojen lannan lisäksi raaka-aineena käytetään heikkotuottoisilla pelloilla kasvatettua nurmea. Tehokas nurmiviljely sitoo heikkotuottoisillakin pelloilla pinta-alaa kohti metsään verrattuna moninkertaisen määrän hiiltä. Biokaasun muodossa eloperäisestä aineesta saadaan energiatuotannossa ylivoimaisesti paras hyötysuhde. Tämä olisi aktiivista ilmastonsuojelua. Lisäksi ”energianurmi” on helposti otettavissa takaisin elintarviketuotantoon, mikäli tilanne joskus sitä vaatisi.

  Mielestäni meidän tulee pyrkiä käyttämään aktiivisesti kaikkea kasvupotentiaalia mahdollisimman tehokkaasti ilmaston suojeluun. Metsän osalta se tarkoittaa tehokasta metsänhoitoa, josta kasvatushakkuiden yhteydessä saadaan polttoainetta, kuitupuuta muovin korvaamiseen ja sähköä sekä lopuksi tukkia, jota olisi huomattavasti nykyistä runsaammin käytettävä puurakentamisella hiilen sitomiseen sadoiksi vuosiksi pois kierrosta. (Linnafältin puukerrostaloalue, TS Koti 5.5.).

  Hiilen sitominen metsään on passiivista ilmastonsuojelua, jonka vaikutus on hidas ja rajallinen. Biokaasutuotannolla vaikutus alkaa heti, kun sen käytöllä vähennetään kasvihuonekaasujen syntyä korvaamalla fossiilisia polttoaineita ja vähentämällä metaanin pääsyä ilmakehään. Varsinainen hiilensidonta vaikuttaa pidemmällä tähtäimellä, mutta tehokkain tapa käyttää metsää hiilinieluna on sen käyttö puurakentamiseen.  

  Näillä malleilla voimme jatkossakin asua myös haja-asutusalueilla, lämmittää asuntomme, saunamme ja suihkuvetemme vaikka klapeilla ja paistaa pihvimme vapaana ilmastoahdistuksesta. Liikkuminen kaasuautolla ei enää rasita ilmastoa, mutta se edellyttää, että polttomoottoriautoja myydään jatkossakin.

 

Ismo Saari

Varavaltuutettu (Kesk.)

Avainsanat: ilmasto, ilmastonsuojelu, biokaasu

Tunnin juna voisi olla Salolle strateginen tulevaisuushanke

Sunnuntai 5.5.2019 - Ismo Saari

Tunnin juna voisi olla Salolle strateginen tulevaisuushanke

  Tunnin juna olisi Salolle strateginen tulevaisuushanke, mikäli Salo ei 10 vuotta sitten olisi linjausvalinnassa ampunut omaan jalkaan. Väylän projektipäällikkö Heidi Mäenpää totesi haastattelussa Salossa olevan hanketta kohtaan runsaasti kritiikkiä toisin kuin ratahankkeen muilla osuuksilla. Ratakarttaa silmäillessä on helppo ymmärtää, miksi näin on.

  Espoosta maakuntarajalle rata kulkee moottoritien tuntumassa sisältäen asemapaikkoja tarkoituksenmukaisesti kaikissa merkittävissä maantieverkon risteyskohdissa olevien taajamien yhteydessä. Rata on helppo kokea hyödylliseksi ja haitat näin helpompi ymmärtää ja hyväksyä.

  Lohjan asema ei tule Lohjan keskustaan, vaan n. 5 km etäisyydelle Lempolaan, jonne tulee myös paikallisjuna-asema. Keskustan paikallisjuna-asemasta Lohja luopui viime syksynä. Matkustajien kulku keskustasta asemalle hoidetaan paikallisliikenteellä, joka palvelee sekä tunnin junaa, että paikallisjunaliikennettä. Ei kukaan puhu, että juna ei Lohjalla pysähtyisi.

  Lohjalla sekä kaupungin, että yksityisten omistamille maille Lempolan asemapaikan ympärille on kaavoitettu laajat alueet sekä asumiselle että elinkeinotoiminnalle. Lohja varmistaa ratahanketta hyödyntäen oman kehityksensä.

   Ilkka Kanerva kirjoittaa (SSS 11.4.) rakentamisinvestointiin olevan saatavissa EU-rahaa 20-30 %. Käytännössä tähänastisissa on toteutunut 10 % tai vähän alle. Yli 250 km/h ajamisen mahdollistavat suurnopeusradat ovat EU:n tilintarkastustuomioistuimen mukaan kannattamattomia eli tappiollisia muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Kannattavuusrajan rikkomiseen tarvitaan lähimain 10 miljoonaa matkustajaa vuodessa. 

  Ratahankkeen rakentamisongelma Salon osuudelta on Lukkarinmäen lisäksi laajojen liejusavipohjaisten peltoaukioiden ylittäminen pilarien varaan rakennettavilla pitkillä silloilla. Toinen kannattavuuteen vaikuttava ongelma on, että vaikka Muurlassa ja Suomusjärvellä on tasaiset ratakohdat, joille asema voitaisiin ratageometrian perusteella rakentaa, niiltä puuttuvat sekä maantieverkkoristeys, että taajamayhteys, joten niissä ei ole kehityspotentiaalia. Kun Suomusjärvelle ei käytännössä voi tulla asemaa ja kalliit liejusavikkoylitykset nostavat hintaa verrattuna moottoritien pohjoispuoliseen kallioisempaan maastoon, ei valintaa voi pitää parempana. Ratkaisu on tehty virkamiesvalmistelun pohjalta ilman minkäänlaista kansalaiskeskustelua ja luottamusmiehet ovat luottaneet päätöksenteossa siihen, että kun valmistelu sanoo valintaa parhaaksi niin näin on. Siitä huolimatta, että alkuperäisistä tavoitteista toteutui vain yksi, asema nykyiselle paikalle. Nyt kuitenkin Häkämies ja Inna muistuttavat ratkaisun olleen demokraattisesti tehty parhaan vaihtoehdon valinta.

  Moottoritien pohjoispuolelle rakennettava uusi rata, jolla on asema Kivihovin ja Kiikalantien välilä, olisi Salolle strateginen tulevaisuushanke, jolla olisi merkittävä vaikutus vetää pääkaupunkiseudun kasvupainetta länteen. Yhdessä Saukkolaan Sammatintien risteyksen yhteyteen tulevan aseman kanssa se mahdollistaisi paikallisliikenteen koko yhteysvälille ja liittäisi Salon osaksi pääkaupunkiseudun kehitystä. 

  Moottoritien varrella Salossa on Kivihovi, Piihovi, Design Hill ja Shell. Kantatie 52 Saloon tuova risteys jää niin kauas moottoritiestä, että siitäkään ei paljon kehitystä synny. Uusi rata moottoritien pohjoispuolelle asemapaikkoineen toisi Salolle todellisen kasvun mahdollisuuden. Kaavamuutos veisi korkeintaan 5 v.

  Pudottamalla nopeusluokka max 250 km/h kilometrikustannus käytännössä puolittuu joustavamman ratageometrian ja halvempien turvajärjestelmien takia (vrt. Jyväskylän kaksoisraiderata) ja helpottaa paljon rahoitus- ja rakentamispäätöksien saamista.

Ismo Saari

Varavaltuutettu (Kesk.)

Avainsanat: tunnin juna

Ilmastomuutoksesta Suomessa

Sunnuntai 7.4.2019 - Ismo Saari

Ilmastomuutoksesta Suomessa

  Käynnissä oleva yhteiskunnallinen keskustelu harvoin antaa täydellistä kuvaa siitä, missä todellisuudessa mennään. Ei myöskään meillä nyt käytävä ilmastokeskustelu. Lappeenrannan Teknillisen Yliopiston prof. Vakkilaisen mukaan Suomi on tähän asti tehtyjen päästövähennyksien suhteen maailman maista sijalla 4-6. Päästöjään vähentämään on kyennyt kolmisenkymmentä maata. Muut ovat ennallaan tai lisänneet.

  Pidettäisiin hienona, jos Suomi pääsisi jalkapallon rankingissa vastaavalle sijoitukselle, mutta miksi tässä asiassa väitetään, että ei ole tehty mitään! Valitettavasti kyse taitaa olla vain yksipuolisista ja vääristä tiedoista, joita on aktiivisesti syötetty. Enkä rupea syöttelijöitä osoittelemaan.

  Tällä en tarkoita, että lisää ei tarvitsisi tehdä, mutta tekojen on oltava vaikuttavia ja mahdollisia.

  Pelkkä kategorinen kasvisruokavalinta on pelkkä myytti. Riisin tuotanto on massiivinen metaanipäästö ilmakehään ja valtaosa maailman soijasta kasvatetaan gmo-lajikkeilla, jotka kestävät rikkaruohotorjunnan Roundupilla. Uusien viljelmien tieltä raivataan suunnattomia määriä sademetsää.

  Metaani on yli 20 kertaa hiilidioksidia pahempi kasvihuonekaasu. Metaania syntyy kaikkialla, missä eloperäinen aines mätänee hapettomassa tai vähähappisessa tilassa. 

  Fossiilisten polttoaineiden korvaajana biokaasun tuotannolla on uusiutuvista bioenergiamuodoista ylivoimaisesti paras hyötysuhde. Heikkotuottoisten peltojen käyttö nurmiviljelyyn biokaasutuotannon (metaanin) raaka-aineeksi on monin verroin vaikuttavampi fossiilisten polttoaineiden korvaajana kuin niiden metsittäminen hiilensitojaksi. Samalla säilyy niiden käyttömahdollisuus myöhemmin ruoantuotantoon, mikäli tilanne joskus sitä vaatisi. Metaanin käyttö liikennepolttoaineena edellyttää polttomoottoriautoja. Vanhakin käy.

  Kotieläintuotannon ilmastovaikutus muuttuisi oleellisesti, mikäli lanta käytettäisiin biokaasun tuotantoon. Kuitenkin sillä edellytyksellä, että kaasu tuotetaan siellä, missä raaka-aine (lanta, nurmi, jätevesiliete) on. Suurten massojen kuljettaminen kymmeniä kilometrejä suuriin tuotantolaitoksiin vie valtaosan saatavasta hyödystä.

  Hiilinieluna metsä on tehokkaimmillaan silloin, kun sitä kasvatetaan aktiivisesti puurakentamiseen. Hyvin rakennetussa puurakennuksessa puun hiili on sidottuna hyvinkin 200 vuotta pois kierrosta ja sinä aikana sama metsä on sitonut jo 2-3 kierrosta lisää. Korvaamalla betonirakentamista puurakentaminen vähentää myös rakentamisen aiheuttamia päästöjä.

  Metsä on käytettävä puun tuotantoon ja rakennuspuu on se muoto, jossa siihen sitoutunut hiili pidetään sidottuna pois kierrosta

  Toivon näiden näkökohtien olevan esillä ilmastomuutoksen osalta kevään vaalikeskusteluissa. 

Ismo Saari

Varavaktuutettu

Avainsanat: ilmastomuutos

Metsää kasvatettava puurakentamiseen

Sunnuntai 27.1.2019 - Ismo Saari

Metsää kasvatettava puurakentamiseen

  Ilmastokeskustelua leimaa mittakaavan suhteen suhteellisuudentajun puute. Tämä näkyy myös sen metsään kohdistuvalta osalta. Varsinkin puuntuotannon ja metsänsuojelun osalta ollaan hakoteillä. Pahiten metsään mennään väitettäessä metsää hakattavan selluksi ja polttoon.

  Ilman pienpuun energiakäyttöä ja riittävää määrää kuitupuuta käyttävää kemiallista metsäteollisuutta metsän kasvatuksen kannalta oleellisia harvennushakkuita ei voitaisi riittävästi tehdä. Laajamittaiseen puurakentamiseen tarvittavaa tukkia saadaan eniten aikanaan hoidetuita metsistä. Tukkia tarvitaan rakentamiseen. Kestävästi rakennetussa talossa puun hiili voi hyvinkin olla 200 vuotta sidottuna.

  Pelkästään energiakäyttöön hakataan käytännössä vain ensiharvennusta. Taimikon alkuvaiheessa saatava puuaines on pienen läpimitan vuoksi vain energiakäyttöön mahdollista. Vasta päätehakkuuta edeltävässä harvennuksessa osa on jo tukkia, mutta pääosa on kuitupuuta, joka on sitä sellun ja kartongin raaka-ainetta ja jolla voidaan myös muoveja korvata. Päätehakkuusta tili tehdään, koska siinä pääosa on tukkia.

  Toki päätehakkuussakin kuitupuuta tulee merkittävä määrä, mutta päätehakkuita koskevat puukaupat tehdään käytännössä tukin hinnalla ja kuitupuun hinta pyritään näin pitämään halpana. Aiemmin sama hintajakauma saavutettiin kartellin avulla, mutta kyllä tämäkin metodi toimii. Sahurit ovat tiukoilla korkean tukinhinnan takia.

  Metsän hakkuu polttoon ja selluksi on totaalisen väärä väite. Hintaero on sitä luokkaa, että tukin käyttö sellun tuotantoon ei toimi. Tosin järeydeltään tukkipuun kriteerit täyttävää ainesta menee oksaisuuden vuoksi monen mielestä turhan paljon kuitupuuksi.

  Ilmaston kannalta oleellista on se, mitä siitä sahatukista tehdään. Hyvä esimerkki on 50-luvulla siemenpuuasentoon hakattu metsälohko, jonka tukeista rakennettiin talo ja pari talousrakennusta. Syntynyt taimikko hoidettiin, harvennuksista saatiin polttopuuta ja kuitupuuta sekä hieman viime vaiheessa jo tukkiakin. Nyt se on odottamassa seuraavaa päätehakkuuta.

  Edellisen päätehakkuun tukkien hiili on edelleen sahatavaran osalta sitoutuneena rakennuksiin. Metsän hoidon tuloksena seuraavasta päätehakkuusta saatava tukkimäärä on edellistä suurempi ja puu järeämpää. Kun nämäkin tukit käytetään kestävään rakentamiseen, meillä on saman metsälohkon osalta hiiltä sidottuna rakennuksiin paljon yli tuplasti nykyistä enemmän ja voidaan lähteä kasvattamaan kolmatta kierrosta. Mikäli kyseinen metsälohko suojeltaisiin, siihen sitoutunut hiili kyllä pysyisi sitoutuneena, mutta uutta sidontaa ei pian enää tapahtuisi.

  Puurakentaminen on hiilensidonnan, asumismukavuuden ja –terveyden sekä energiansäästön kannalta tulevaisuuden suuri kysymys. (Vrt. betoni- ja teräsrakentamisen hiilipäästöt).  Suuria hiilipäästöjä aiheuttavan betoni- ja teräsrakentamisen korvaaminen puurakentamisella on ilmastotekona niin suuri vaikutus, että sillä on todellista merkitystä. Toivon tästä teemaa eduskuntavaalikeskusteluun.

Ismo Saari

Varavaltuutettu (Kesk.)

Salo

Avainsanat: Ilmastokeskustelu, puuntuotanto, kuitupuu, harvennushakkuu, hiili, energia, päätehakkuu, puuntuotanto, harvennushakkuu, puurakentaminen, tukki

Kuntaliitostutkimus pätee Salossakin

Sunnuntai 13.1.2019 - Ismo Saari

Tällä viikolla julkaistua Itä-Suomen yliopiston tutkijan Niko Vartiaisen tutkimusta kuntaliitosten vaikutuksesta liitoskuntien elinkeinotoimintaan esiteltiin tässäkin lehdessä 9.1. Tutkimuksen mukaan hyötyjä ei ole ollut. Vaikka tulos ei miellyttäisikään, siihen on syytä suhtautua vakavasti. Salon kohdalla meidän tulee pohtia, mitä olisi pitänyt tehdä toisin pohjaksi sille pohdinnalle, mitä tulisi tehdä jatkossa.  

  Salolla on 50 km moottoritien vartta. Sillä matkalla on Kivihovi, Piihovi, Shell ja Design Hill, sekä hieman etäämmällä Muurlan Lasi. Mistä löytyy tyhjempi pätkä vastaavalta väylältä? Paimiollakin taitaa olla jo Saloa enemmän toimintaa moottoritietä hyödyntämässä.

  Kun ESA-rataa ennen kuntaliitosta valmisteltiin, kaikkien yhteinen tahto oli, että rata on tehtävä moottoritien viereen. Olipa alkuvaiheessa yritystä jopa suunnitella Muurla-Lohja-väli moottoritietä yhteistyössä ESA-radan suunnittelun kanssa, mutta se yhteistyö ei junaväkeä kiinnostanut. Uusi Salo hukkasi ratalinjauksellaan asemamahdollisuutensakin, vaikka se päätöksessään muuta esittää. 

  Salolle on tehty selvitys potentiaalisista yritysalueista, jossa on useita hyviä kehittämiskohteita. Ainoa valmis yritystoimintaan tarkoitettu asemakaava moottoritien tuntumassa on kuitenkin Muurlan aikanaan tekemä Kosken kaava, mutta sekin tehtiin hyödyntämään silloista ykköstietä ja on nyt yli puolen km etäisyydellä moottoritiestä. Senkin asema paranisi, mikäli Saloon olisi opastus myös Muurlan risteyksen kautta. Suomusjärvi ja Kiikala tekivät yhteistyössä Yltäkylän yleiskaavan, jonka Salo lopulta usean vuoden jälkeen hyväksyi, mutta ei sekään ole asemakaava-asteelle edennyt. 

  Salossa on puhuttu, että ydinkeskusta näivettyy, mikäli toimintoja ohjataan keskusta-alueen ulkopuolelle. On kuitenkin kiistämätön tosiasia, että logistiikan ja tuotannon yksiköitä perustetaan jatkuvasti liikenteen valtaväylien varsille, taajamien lähelle, jossa tukipalvelut ovat saatavilla, mutta nimenomaan moottoritien viereen. Nettikaupan jatkuvasti voimakkaasti kasvaessa myös sen vaatimien logistiikkatoimintojen tarve kasvaa. Salo on Hangon satamasta katsoen Helsinki-Tampere-Turku-kolmion keskipisteessä. Meillä pitäisi pääväylien risteysalueella olla kaavoitettuna ja kunnallistekniikka rakennettuna riittävän laaja alue, johon uutta tuotantoa tai logistiikkaa voisi sijoittua. Meidän on ymmärrettävä, että jotkin alueet voivat sijainniltaan olla ainoa paikka, mihin yritys Salossa voi sijoittua. Nämä paikat meidän on käytettävä.

  Salon on myös palveluverkkoaan arvioitava tältä pohjalta. Tarvittavat palvelut ovat edellytys sekä asukkaan että yrityksen sijoittumiselle.

  Veikko Huovisen romaanihenkilö Konsta Pylkkänen analysoi viisauden eri lajeja, joista imelimmäksi hän katsoi jälkiviisauden. Hänen mukaansa jälkiviisaan silmä on somassa paikassa. Se katsoo taaksepäin.  Seuraavassa kuitenkin vähän tätä lajia.

  Mikäli suurta kuntaliitosta ei olisi tehty, moottoritien varrella Suomusjärven ja Hajalan välillä olisi huomattavasti nykyistä enemmän työpaikkoja ja niiden työntekijöitä, joista monet asuisivat alueella ja asioisivat Salossa hidastamassa ydinkeskustan näivettymistä. Tienvarsikuntien aktiivinen kehitystyö katkesi suureen kuntaliitokseen. Totean tämän oman kuntani lisäksi silloisessa vilkkaassa kuntayhteistyötoiminnassa ja myös koko uuden Salon ajan mukana olleena.

Ismo Saari

Varavaltuutettu

Avainsanat: kuntaliitos, moottoritie, ESA-rata, elinkeinotoiminta, Salo,

Taajamien maankäytön, palvelujen ja liikenteen vaihemaakuntakaavassa suuri heikkous

Maanantai 12.2.2018 - Ismo Saari

Taajamien maankäytön, palvelujen ja liikenteen vaihemaakuntakaavassa suuri heikkous

  Otsikon vaihemaakuntakaavaehdotus on tulossa maakuntahallituksen käsittelyyn lähiaikoina. Ehdotuksessa huomioni kohdistuu lähinnä raideliikenteen osalta paikallisjunaliikenteen mahdollisuuksiin.

  Mielipiteet - sivulla (TS 26.1.) Olavi Ala-Nissilä toi esille kasvukäytävien merkitystä Varsinais-Suomen kehityksessä, Helsinki-Turku-Tampere-kasvukolmion ja mainitsi siinä Varsinais-Suomen osalta suurimpana välin Salo-pääkaupunkiseutu. Kaavaehdotuksessa suunnitellaan paikallisjunaliikennettä ottamalla uudelleen käyttöön vanhoja asemia, mm. Turku-Salo-välillä Piikkiö ja Paimio sekä kartassa myös Hajala. Maakunnan ja Salon kannalta Salosta itään on kuitenkin kyse vain yhteysvälistä, sillä Salon aseman jälkeen seuraavat asemapaikat ovat Uudenmaan puolella. Tämä on kaavaehdotuksen suuri heikkous. Siinä Varsinais-Suomi päättyy Salon keskustaan.

  Kasvukäytävän edellytyksenä on, että välillä on pysäkkejä, mistä pääsee junaan.

  Uudenmaan puolella uusi ratalinjaus on suunniteltu kulkemaan moottoritien tuntumassa ja asemavarauksia on suunniteltu ratavarren kaikkien taajamien läheisyyteen. Espoo-Lohja-välille tulee muodostumaan elinvoimainen nauhakaupunki. Uudenmaan puolelle on varattu mahdollinen asemapaikka myös Saukkola-Sammatti-moottoritieliittymän kohdalle. Mikäli tämä jää ainoaksi pysäkkipaikaksi Lohjan ja Salon välille, tällä välillä ei tulla näkemään paikallisjunaliikennettä, eikä tämäkään asemapaikka tule käyttöön 

  Tämän päivän näkemyksen mukaisen yhteiskuntakehityksen mahdollisuuksien valossa (puheenvuorot eri medioissa mm. Timo Aro, Osmo Soininvaara, Hannu Katajamäki) maakuntakaavaehdotus on Salon ja koko Varsinais-Suomen kannalta Salon kohdalla huono. Kaiken lisäksi se on laadittu täysin silloisen Salon kaupunginhallituksen lausunnon mukaisena.

  Pääkaupunkiseudun kasvu aiheuttaa jatkuvaa nousupainetta varsinkin kiinteistö- ja palkkakustannuksiin muuhun Suomeen verrattuna. Se taas synnyttää kasvun laajenemispainetta eri suuntiin, jossa voi asua ja toimia halvemmalla. Rataverkon paikallisjunaliikenne määrää sen, mihin laajenemispaine suuntautuu. Raideliikenteen vaikutus näkyy selkeästi myös pääkaupunkiseudun sisäisessä kehitysrakenteessa.

  Varsinais-Suomen liiton, alueen kansanedustajien ja kaikkien, joilla on vaikutusmahdollisuutta asiaan, on tehtävä kaikkensa, jotta nauhakaupunkimaisen kasvukäytävän muodostumismahdollisuus Lohjalta Varsinais-Suomeen turvataan. On otettava käyttöön erään maakuntahallituksen jäsenen vaalilause viime eduskuntavaalien alla: On oltava rohkeutta purkaa huonot päätökset. Lohja-Salo-rataosuus tunnin junasta on voitava rakentaa niin, että se luo Varsinais-Suomeen mahdollisuuden vastaanottaa oma osuutensa pääkaupunkiseudun kasvupaineesta.  On koko Varsinais-Suomen kannalta onnetonta, mikäli raideliikenteen tuoma mahdollisuus päättyy Lohjalle ja Saloon ja Varsinais-Suomeen jää vain pelkän kaukojunaliikenteen hyödyt.

Ismo Saari

Salo

Kehityskäytävä Salon strategiassa

Torstai 7.12.2017 - Ismo Saari

Hannu Katajamäki alusti Salossa lukiolla tiistaina omaperäisen selkeään tyyliinsä kehityskäytäväilmiön taustoja ja periaatetta ilmiönä. Mitä ja miten se voisi olla Salolle? Miten se strategiatyössä olisi huomioitava?

  Kehityskäytävän lähtökohtana on hyvät liikenneyhteydet, moottoritie ja junarata, jonka varrella on riittävästi asemapaikkoja. Kuten emeritusprofessori alustuksessaan totesi, junaan pääseminen, saavutettavuus, on tärkeintä, ei matka-aika. Siksi asemapaikkoja on oltava riittävästi olemassa olevien taajamien yhteydessä maantieverkon risteyskohdilla, joissa taajamatkin ovat. Soininvaarankin mukaan nauhakaupunkimaisen kasvukäytävän asemapaikkojen on oltava kyllin lähellä toisiaan, jolloin ne täydentävät toisiaan.

  Kaikki tämä on olemassa ja toteutunut Helsinki-Tampere ja Helsinki–Lahti-väleillä. Tuloksena on kaikkien asemapaikkojen ympärillä toteutunut ja tapahtuva asukasluvun ja elinkeinotoiminnan kasvu.

  Salolle oikein toteutettu oikorata tarkoittaisi pääkaupunkiseudun kasvupaineen suuntautumista myös länteen ja toisaalta Turun uuden kasvun vaikutusta myös Saloon. Salon itäinen osa ja Hajala ovat jo nyt muuttovoittoaluetta.  Muuttajat ovat näillä alueilla pääosin lapsiperheitä, joiden muuttoperusteina ovat lasten päivähoito, koulu ja pendelöinnin mahdollistavat hyvät liikenneyhteydet. Mikäli käytössä olisi moottoritien lisäksi myös taajamajunaliikenne ja riittävä tonttitarjonta, koko yhteysvälillä alkaisi vahva kasvu josta hyötyisivät kaikki kaupungit, myös Lohja ja Paimio Salon lisäksi. Jos Lohjan ja Salon välille ei ole tulossa asemapaikkoja, käytävän mahdollisuuksista jää paljon toteutumatta. Tässä katsannossa asemapaikka Suomusjärvellä on aivan välttämätön.

  Salon kaupunkistrategian ykkösasioita on oltava kasvukäytävää toteuttava tunnin ja vartin juna, vai olisiko parempi sanoa läntinen kasvukäytävä, ja palvelurakenteen säilyttäminen ja kehittäminen kasvukäytävän varrella, joka varmistaa kehityksen kyseisillä alueilla.

  Lähemmässä tulevaisuudessa osana kasvukäytävävaikutusta Saloon saadaan Ollikkalan ja Isokylän alueelle kantatien loppuosan rakentamisen tuloksena, kunhan liittymä Somerontiehen saadaan lähemmäksi moottoritietä. Kaavavalmistelut näiltä osin ovat ajankohtaisia jo nyt, koska maankäytön tehostumisella tämänkin infrahankkeen myötä saatavat kasvumahdollisuudet ovat rahoituspäätökselle yksi tärkeä peruste.

  Hannu Katajamäkeä lainaten: On oltava mahdollisimman objektiivinen arvio siitä, missä ollaan, yhteinen näkemys tulevaisuudesta ja yhteinen tahto. Vaaditaan suurta yksimielisyyttä ja yhteistyötä.

 Ismo Saari

Varavaltuutettu (Kesk), Salo

Polttoaineet ilmastonmuutoksessa

Maanantai 14.8.2017 - Ismo Saari

Polttoaineet ilmastonmuutoksessa

  Suomalaisista kesäsäistä huolimatta keskustelu sähköautoilun autuudesta ilmaston pelastajana käy kuumana. Huomio on kuitenkin koko ajan hiilidioksidin päästöissä ja vähän kärjistettynä metaani ilmastomuutoksen aiheuttajana sivuutetaan nautakarjan ruoansulatuksen synnyttämillä kaasuilla ja neuvotaan olemaan syömättä naudanlihaa.

  Metaani on yli 20 kertaa hiilidioksidia tehokkaampi kasvihuonekaasu. Sitä syntyy märehtijöiden mahojen lisäksi lannassa, jätevesipuhdistamoissa, kaatopaikoissa ja yleensä kaikkialla, missä tapahtuu mätänemistä.

  Lantaloiden ja kaatopaikkojen metaanista osataan tehdä biokaasua, joka soveltuu mm. autojen polttoaineeksi.  Hyötysuhde jää kuitenkin huonoksi, mikäli laitoksista tehdään niin suuria, että jätemassoja joudutaan kuljettamaan pitkiä matkoja. Lietelannan tai puhdistamojätteen kuljetukseen kaasutuslaitokselle kuluu äkkiä iso osa saatavan kaasun energiasta, eikä tuotanto kannata ilman tukia.

  Biokaasun valmistuksessakaan suuruuden ekonomia ei toimi. Kun tuotteen raaka-aineena ovat suuret massat, tehokkuus lähtee siitä, että näitä ei tarvitse kuljettaa, vaan kaasu valmistetaan jätteen syntysijoilla. Siksi tarvitaan pieniä tuotantolaitoksia, tila- ja kaatopaikkakohtaisia.  Biokaasutuotannon kehittäjä Olavi Toukonummi vertaa nykyisiä suuria mm. Biovakan ym. laitoksia Nokian tiiliskiven kokoiseen ”Gorbatsov-mallin” kännykkään. Kännykästä tuli miljoonabisnes vasta sitten kun siitä tehtiin kyllin pieni.

  Jos kaikkien Suomen lypsylehmien lannasta tehtäisiin biokaasua, sillä ajaisi vuosittaiset ajot lähes 100 000 henkilöautolla. Tai Tervolan biokaasulaitoksen kokemuksen pohjalta: Yhden lehmän lannalla ajaa 3700 km.

  Mikäli puhdistamojäte tai karjanlanta käytettäisiin biokaasun valmistukseen, näiden kieltämättä ikävä haju vähenisi huomattavasti. Tervolan 140 lehmän navetan yhteyteen rakennetussa biovoimalassa metaani erotetaan kuivamädätysmenetelmällä niin, että lämpötila nousee 53 asteeseen. Tässäkin lämpötilassa itämiskykyisten rikkakasvinsiementen määrä on jäänyt hyvin pieneksi. Mikäli lämpötila nostetaan lähelle 70 astetta, tuhoutuvat kaikki ja lisäksi viruksista ja bakteereista lähes kaikki. Hajuhaitan vähenemisen lisäksi lannasta tulee ”puhtaampaa”.

  Metaanin palaessa syntyy hiilidioksidia, jonka vaikutus ilmakehän lämpenemiseen on 1/22 osa metaanin vaikutuksesta.  Mikäli lanta käytetään biovoimalan raaka-aineena, sen ravintoarvo ei muutu, mutta osa ravinteista muuttuu helppoliukoisempaan muotoon kasvien käytettäväksi. Helppoliukoinen ravinne tulee tehokkaasti kasvien käyttöön, poistuu siltä osin sadon mukana pellosta, eikä valu päästönä vesistöön.

  Lantaloiden ja kaatopaikkojen metaani syntyy riippumatta siitä, hyödynnetäänkö se vai ei. Hyödyntämällä se tuottaa kansantuloa, korvaa fossiilisten polttoaineiden tuontitarvetta ja säästää siihen tarvittavaa valuuttaa. Kaikki pientuotannon vaatima automaattisiin ohjaustoimintoihin tarvittava tekniikka ja osaaminen ovat jo olemassa. Puuttuu vain tarvittavan laitteiston kehittäminen markkinakelpoiseksi tuotteeksi.

Sattumanvaraisesti ajoittuvan tuulivoimasähkön tuotannon tukemisesta olisi siirryttävä varastointikelpoisen biokaasun tuotannon kehittämiseen. Ympäristö kiittäisi monella tapaa.

 

Ismo Saari

Varavaltuutettu (Kesk)

Uutta elinkeinopolitiikkaa Saloon

Tiistai 4.4.2017 - Ismo Saari

Uutta elinkeinopolitiikkaa Saloon

Mäntsälän elinkeinopolitiikka sai Helsingin Sanomien politiikkaosastolla 20.3. palstatilaa työllisyytensä kehittämisestä. Uusi elinkeinopolitiikka tuli tarpeelliseksi, kun kunnasta oli tulossa nukkumalähiö, jossa asukkaat tekivät ostoksensakin muualla. Artikkelissa on opiksi otettavaa myös Salossa.

Suora lainaus Hesarin tekstistä: ”Kilpailuvaltiksi kehitettiin Mäntsälä malli. Sen ansiosta kunnasta kiinnostuneelle yritykselle pystytään nopealla aikataululla kertomaan, mitä sille on tarjolla: tontti, aikataulu, sähkö, vesi ja tukipalvelut. Parhaimmillaan vastaus tulee päivässä. Mukaan työhön otettiin myös kunnanvaltuutetut.”

Kuvaus Tokmannin logistiikkakeskuksen saamisesta Mäntsälään: ”Neuvotteluja käytiin pitkin kesää, mistä syystä kaupunginhallitus oli jatkuvasti valmiudessa pitämään ylimääräisen kokouksen lupien hyväksymiseksi. Samaan tapaan poliitikot ja virkamiehet ovat päivystäneet myöhemminkin.”

Vuonna 2014 avatun Yandexin datakeskuksen johtaja Ari Kurvi kuvaa sijoittumispäätöstä: ”Tällaisella yrityksellä ei ole aikaa odottaa, että metsä kaadetaan ja tontti tasoitetaan. Rakentamaan pitää päästä nopeammin.”

Kirjoituksessa Mäntsälä kuvataan kehyskuntana, mutta Lahden oikoradalla on ollut Mäntsälän kehitykselle myös iso merkitys.

Työpaikkojen määrän vähennyttyä tuhansilla Salon asukasluku on pudonnut jo parilla tuhannella, mutta vielä hälyttävämpää on muuttoliikkeen rakenne. Hyvien palvelujen, viihtyisän ympäristön (muuttajien oma arvio) ja edullisen hintatason vuoksi Saloon on muuttanut varttuneempaa väkeä. Pois muuttaa nimenomaan nuorta, työikäistä ja perheellistä väestöä. Töiden loppuessa on pakko katsoa, mistä töitä voi saada. Syntyvyys on pudonnut karkeasti ottaen kolmanneksen.

Salossa on palvelurakenne rakennettu nykyistä huomattavasti suuremmalle määrälle lapsia ja nuoria, eli kapasiteettia on vajaakäytössä ja käyttöaste alenee edelleen. Olen tarkastellut asiaa kaupungin talouden kannalta, mutta kyseessä on monen muuttajan kannalta myös inhimillinen puoli jouduttuaan muuttamaan työn perässä pois paikkakunnalta, johon on kotiutunut, jossa on ystävät ja on myös viihtynyt.

Saloon on saatava lisää uusia työpaikkoja ja siinä Mäntsälän mallista on otettava oppia. Ei Salo niin houkuttava paikka ole, että investoija odottaisi kuukausia (tai vuoden?) ylimääräistä. Meillä on oltava valmiiksi rakennettua tonttimaata, jolle rakentamisen voi aloittaa heti rakennusluvan (jota ei myöskään saa joutua odottamaan) saatuaan. Moottoritien varren risteysalueet Salossa ja Suomusjärvellä ovat tässä katsannossa parhaimmat alueet. Varsinkin, jos uusi oikorata saadaan moottoritien tuntumaan, samaan liikennekäytävään ja muistetaan pistoraidemahdollisuus tuotantoalueille. 

Ainoastaan uusilla työpaikoilla Salo saadaan uudelleen nousuun ja päästään irti näivettymiskierteestä. Asukasluvun kasvu ei kasvukuntien tapaan edellytä edes investointeja palvelurakenteeseen, koska kapasiteettia on vajaakäytössä.    
 

Ismo Saari
Kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja (Kesk.)
Salo 

Ostaminen omalta paikkakunnalta

Keskiviikko 22.3.2017 - Ismo Saari

Ostaminen omalta paikkakunnalta

Keskustelu lähiruoasta on käynnistänyt tervetulleen keskustelun kaupungin hankintapolitiikasta. Brasilian lihantarkastusskandaali antaa lisää tunnetta asialle.

Elintarvikehankinnoissa kyse on enemmästä kuin pelkästään paikallisen tuotannon taloudellisesta merkityksestä. Lähellä tuotetun mukana kulkee varsinkin sesonkiaikoina tuoreus, joka on maittavuuden tärkeä osatekijä. Puhdas tuotantoympäristö ja valvottu tuotanto on sitäkin tärkeämpi. Meillä ei vielä ekinokokki jyllää hirvien, jänisten tai myyrien suolistoissa saastuttamassa luontoamme ja voimme siksi turvallisesti syödä marjoja ja sieniä keittämättä. Toivottavasti lemmikkien omistajat ja ostajat eivät tuo sitä jatkossakaan meille, ei Virosta tai kauempaa maailmalta. 

Talven mittaan on eri yhteyksissä puhuttu myös antibioottiresistenssien bakteerikantojen yleistymisestä maailmalla. Näiden kehittyminen perustuu pelkästään antibioottien liialliseen, holtittomaan käyttöön, sekä ihmisten sairauksien hoidossa, että varsinkin eläinten rehuissa. Puutteellisen tuotantohygienian takia antibiootteja käytetään säännön mukaisesti kasvun edistäjänä torjumaan tautipainetta. Niinkin lähellä kuin Tanskassa joka toisesta sikalasta löytyy MRSA bakteeri.

Monien salmonella- tai virusperäisten vatsatautiepidemioiden alkusyy on ollut salaattien ja muiden kasvisten kasvatuksessa käytetty saastunut kasteluvesi. Kun kaupungin ruokahuolto tehdään päiväkotilasten, koululaisten ja vanhusten tarpeisiin, ruokaturvallisuus on erityisen tärkeää. Norovirusriskin kanssa on kylliksi pärjäämistä.

Näillä perusteilla voidaan sanoa, että tärkeä ei ole se, mistä ostetaan, vaan se, missä ja miten tuote on tuotettu. Oli kyse sitten kasvi- tai eläinperäisistä tuotteista. Kotimaisen ruokatuotannon turvallisuus ei ole myytti.

Kaupungin hankintapolitiikka ei tietenkään koske pelkästään elintarvikehankintoja, vaan kyse on paljon suuremmasta.

Jokainen tuote, aineellinen tai aineeton, jonka kaupunki ostaa, pitää sisällään työtä ja tarvikehankintoja. Salossa tai lähialueella tuotetusta maksetaan palkoja Salon tai lähialueen asukkaille, joista kaupungille tai lähikunnille verotuksen kautta lankeaa oma osansa. Ei vähäinen? Tarvikehankinnoista paikallinen yrittäjä tekee valtaosan paikallisilta toimijoilta, jotka taas työllistävät. Parantunut työllisyys taas lisää alueen ostovoimaa kauppaan ja muille palveluille. Tähän perustuu tuotannollisen työpaikan kertaantuva työllistämisvaikutus.

Uuden tuotteen markkinoille saattamisessa referensseillä on tärkeä merkitys. Salossa käytössä oleva tuote antaa uskottavuutta markkinoinnin kasvulle. Kaupungin ostopäätös voi tässä yhteydessä olla merkittävä tuki tuotannon laajentamiselle. Avoin vuorovaikutus ja sitä kautta luottamus edesauttavat uskallusta tehdä hankintapäätös uudesta asiasta, joka voi olla lähtökohta merkittävälle kasvutekijälle Salossa.

Salon kaupungin hankintapolitiikka on lähdettävä näistä perusteista.

 

Ismo Saari
Kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja (Kesk.)

Uusi ratayhteys mahdollisuus Salolle

Maanantai 20.3.2017 - Ismo Saari

Uusi ratayhteys mahdollisuus Salolle

Salkkarimme Kalevalanpäivän pääkirjoitus nosti esiin raideliikenteen merkityksen Salolle, toiveet uuden nopean ratayhteyden tuomista mahdollisuuksista ja uhat ohi ajavien junavuorojen lisääntymisestä.    Pääkirjoitus on aivan oikeassa siinä, kun se näkee Salolla olevan paljon voitettavaa tunnin junan myötä.   

Pelkkä yhteysväli toteuttaa kuitenkin vain osan mahdollisuuksista. Liikennevirastossa katsotaan, että pelkkä yhteysväli ei tee ratainvestoinnista edes kannattavaa. Kannattavaksi hanke tulee vasta silloin, kun sen varteen muodostuu Helsinki-Tampere ja H:ki-Lahti-välien mukaisesti kasvukäytävä.

Muodostaakseen kasvukäytävän, yhteysvälillä on oltava asemapaikkoja riittävästi. Esimerkkiväleillä niitä on n. 25 km välein. Näillä väleillä kaikkien ratavarsikuntien asukasluku on viime vuosina noussut.

Timo Aron viime vuonna laatima työikäisen väestön määrää koskeva kehitysennuste vuoteen 2030 näyttää Salolle yli 15 % vähennystä, kun mainituilla väleillä heikoimpienkin maaseutupaikkakuntien ennuste on vain 5-15 % vähennys. Tässä katsannossa Salon asema on musta.

Yhteiskunnan tasolla uusi ratainvestointi tulee kannattavaksi sen myötä syntyvän uuden toimeliaisuuden kautta. Toimiva taajamajunaliikenne luo edellytykset asua yhteysvälillä ja työssäkäynnin kumpaankin suuntaan. Asumisen lisääntyminen yhteysvälillä helpottaa kustannuspainetta varsinkin pääkaupunkiseudulla. Yhtä merkittävää on päätepisteitä alemman kustannustason ja hyvien liikenneyhteyksien myötä syntyvä elinkeinotoiminta, joka päätepisteiden kustannustasolla ei voisi toteutua.

Kasvukäytävän dynamiikka on siinä, että sen osat tukevat toisiaan.  Asumisen ja elinkeinoelämän kehittymisen edellytyksenä on, että asemapaikkojen väli ei ole liian pitkä.

Lahden oikoradan kokemuksen pohjalta Soininvaara sanoo kehityksen alkavan siitä, kun tiedetään ratalinjaus, olemassa olevan taajaman yhteyteen tuleva asemapaikka ja päätös radan rakentamisesta on tehty, mikäli käytössä on moottoritietasoinen hyvä liikenneyhteys.

Salon ja Saukkolan asemapaikkojen väli on liki 50 km. Suomusjärvellä, näiden puolivälissä, rata on suunniteltu kilometrien päähän olemassa olevasta taajamasta ja moottoritiestä. Soininvaaran kuvaamat edellytykset eivät toteudu.

Vaikka Espoon ja Salon välinen osuus tunnin junasta rakennettaisiin suunniteltua alempaan nopeusluokkaan, (samaan 250 km/h kuin Rail Baltic Tallinnasta Varsovaan) nousee sen hinta silti 6-700 milj.€ tasolle. (Alkuperäinen ESA-radan kustannusarvio oli 1,4 mrd. € vuodelta n. 2009.) Se on silti niin suuri hinta, että siitä on saatava kaikki siitä saatavissa oleva hyöty. Voimassa olevan kaavan mukaisella linjauksella esittämäni tavoitteet ja niistä saatava hyöty eivät toteudu.

Mikäli asemapaikka olisi Suomusjärvellä moottoritien tuntumassa sen pohjoispuolella, Kitulaan ja Kiikalaan syntyvä kasvu lisäisi toimeliaisuutta myös Salossa, koska käytävän osat tukevat toisiaan. Uuden kasvukäytävän rakentuminen Turun uuden potentiaalin ja pääkaupunkiseudun välille on tärkeää koko Suomelle, mutta kaikkein isoin asia se on Salolle.

Ismo Saari
Kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja (Kesk)
Salo

Omaishoidosta kysymys

Keskiviikko 8.3.2017 - Matti Mäkelä

Omaishoidosta kysymys

Muutamat paikallispoliitikot ovat vaalien alla ilmaisseet huolensa omaishoitajien tilanteesta. Huolenilmaisu on hyvästä ja syytä ottaa vakavasti. Pääasiallisia omaishoitajia on Salossa noin 3000, näistä kunnallisen omaishoidon tuen piirissä on noin 500.  Omaishoitajat tekevät Salossa volyymiltaan saman suuruisen työn kuin sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät yhteensä. Jos ympärivuorokautista hoito- ja huolenpitotyötä tekevää omaishoitajaa ei olisi, tarvittaisiin viisi työntekijää korvaamaan hänet; yksi aamuvuoroon, yksi päivään, yksi iltaan, yksi yöhön ja yksi tuuraamaan näitä neljää. Kun omaishoitaja siis astuu sisään kunnantaloon ja esittää hakemuksensa tuen piiriin pääsemiseksi, on siinä kyseessä lottovoitto kunnalle. Yksi omaishoitosopimus tuo kunnalle säästöä 30 000e- 100000e vuodessa hoitotilanteesta ja laskutavasta riippuen. Voisimme kolminkertaistaa nykyisen tuen tason omaishoitajille ja siltikin se olisi edullisempaa kuin vastaavan tasoinen hoito esim. tehostetussa palveluasumisessa tai vanhainkotihoidossa.

Maan hallitus on lähtenyt ponnekkaasti tukemaan omaishoitoa. Kunnille on osoitettu tälle vuodelle 75 miljoonaa euroa lisämäärärahaa. Salon osuus väestöön suhteutettuna on tästä noin 750 000e. Raha ei ole ”korvamerkittyä”, mutta on tarkoitettu siihen, että omaishoitajien jaksamisen tukimuotoja ja räätälöityä tukea kuhunkin omaishoitotilanteeseen parannetaan. Salon kaupungin talousarvioon on varattu kuluvalle vuodelle noin 200 000e korotus edellisvuoteen verrattuna omaishoidon tukemiseen. Mihin jäi 550 000e?

Omaishoitolakia uudistettiin 1.7.2016. Vapaata pitäisi olla omaishoidon tuen sopimuksen tehneille vähintään 2vrk/kk, isolle osaa vähintään 3vrk/kk. Vapaaoikeutta on siis entisestään lisätty ja vapaan toteuttamiseen tulisi varata riittävästi rahaa. Yksi iso haaste on, että suuri osa omaishoitajista ei pidä heille tarkoitettuja vapaita lainkaan. Syynä tähän on usein se, että omaishoidettavat eivät ole halukkaita lähtemään laitokseen vuorohoitojaksolle ja toisaalta omaishoitajat eivät raaski heitä sinne viedä. Jos omaishoitajat saisivat itse päättää mikä olisi heidän tilanteeseensa parhaiten sopiva ratkaisu, olisi järjestelmämme hieman toisen näköinen. Tällöin omaishoitajat jaksaisivat paremmin ja sitä rataa myös kuntatalous hyötyisi.

Mielestäni omaishoidon ei pidä aina olla edes halpaa. Tärkeintä on se, että vaativiin elämäntilanteisiin löydetään toimivia ratkaisuja. Joskus se maksaa, mutta omaishoitaja on tukensa ansainnut. Usein hän on ollut jo maaliskuun puolivälissä yhtä sidottu hoitotyöhönsä kuin kokopäiväisessä ansiotyössä oleva palkansaaja tulee olemaan koko vuonna.

Nyt kun Soten myötä omaishoidonkin päätökset siirtyvät tulevaisuudessa maakuntatasolle, niin todennäköisesti palvelujärjestelmää myös yhdenmukaistetaan koko maakunnassa. Tulee yhdenvertaiset palvelut kaikille. Päättäjien tehtävä on pitää huolta siitä, että nämä yhdenvertaiset palvelut omaishoidossa ja kaikessa muussakin eivät tarkoita sitä, että on samat palvelut kaikille, vaan sitä, että on tarpeen mukaiset palvelut jokaiselle.

Matti Mäkelä (keskustan kuntavaaliehdokas)

Uusien mahdollisuuksien uusi vuosi

Maanantai 9.1.2017 - Ismo Saari

Salo siirtyi Suomen itsenäisyyden juhlavuoteen tilanteessa, jossa on avautunut useita uusia kasvun mahdollisuuksia. Merkittävin ja eniten puhuttanut on osaamiskeskus, mutta ei pidä väheksyä myöskään keskustan kehittämisideakilpailun tuloksia tai liikenneympäristön muutoksia kantatien valmistumisen myötä.

Lue lisää »

Salo tarvitsee läntisen kasvukäytävän

Lauantai 21.5.2016 klo 14:08 - Ismo Saari, Varavaltuutettu (Kesk) Salo

  Oikorata Espoosta Salon kautta Turkuun on noussut mielipidepalstalla keskustelun aiheeksi ja aiheesta. Salo tarvitsee läntistä kasvukäytävää, mutta nykymuodossaan sen hinta on tolkuton, eikä linjaus synnytä kasvukäytävää, joka kuitenkin on olennainen osa hankkeen tuottavuudelle.

Lue lisää »

Yhden asian liikkeistä huonoja päätöksiä

Tiistai 15.3.2016 klo 9:48 - Ismo Saari, Varavaltuutettu (kesk)

  Salkkarin pääkirjoitus 10.3. käsitteli demokratiakehitystä Tiina Rättilän ja Jarmo Rinteen asukasaktivismia koskevan tutkimuksen pohjalta. Salossakin on esimerkkejä asukasaktivismista.

Lue lisää »

Jos on väärin ymmärretty, ...

Sunnuntai 10.1.2016 klo 11:31 - Ismo Saari, Varavaltuutettu (kesk)

  Informaatiosodassa ”päivystävät dosentit” ovat sodankäynnin aseita, eivät osapuoli. Osapuolia ovat media (eturivissä Yle), joka muokkaa kansalaismielipidettä. Kansalaismielipide ei huomaa olevansa infosodan kohde, osapuoli. Toimittaja valitsee aseensa, eli keneltä pyytää lausuntoa.

Lue lisää »

Päivystävät dosentit

Sunnuntai 27.12.2015 klo 21:11 - Ismo Saari, Varavaltuutettu (kesk)

Suomessa on käynnissä melkoinen informaatiosota, jossa taktiikkana on hajottaa kokonaisuus ja osoittaa siitä irrotetut yksityiskohdat vääriksi.

  Roomalaisen oikeuden professori Jukka Kekkonen (HS 9.12.) pahoitti mielensä Sipilän ”päivystävät dosentit”-sanavalinnasta, joka hänen mielestään halventaa oppineisuutta ja asiantuntemusta. Hän arveli valinnan syyksi sitä, että asiantuntijat ovat ”lähes ainoita, jotka uskaltavat arvostella hallitusta”, Joku muu voisi kysyä, kuka uskaltaa olla arvostelematta.

Lue lisää »

Arvaa kansakunnan tila

Lauantai 19.9.2015 klo 9:11 - Ismo Saari, Varavaltuutettu (Kesk) Salo

  Hallituksen kerrottua keinoistaan kansakunnan pelastamiseksi Kreikan kohtalolta on syntynyt kamala poru, miten kaikki tehdään väärin ja epäoikeudenmukaisesti ja miten kaikki leikkaukset ja kiristykset ovat tarpeettomia, kunhan vaan sovitaan ja pidetään vanhoista tavoista ja eduista kiinni. On uskomatonta, että YLE:n toimittajat ja oppositiopoliitikot voivat kirkkain silmin ohittaa ikävät tosiasiat.

Lue lisää »

Yli varojen eläminen jatkuu Salossa

Maanantai 13.4.2015 klo 8:43 - Ismo Saari, Kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja (Kesk)

  Tämän lehden pääkirjoituksessa ja päätoimittajan kolumnissa kuvattiin hyvin Salon todellisuuden kaksi puolta. Uusia työpaikkoja syntyy vähitellen, mutta työllisyys paranee vain hitaasti, varsinkin kun Halikko Works ajautui konkurssiin ja aiheutti 80 työpaikan loppumisen. Kaupungin vahvasti tappiollinen tilinpäätös on se toinen puoli.

Lue lisää »

Yli varojen eläminen jatkuu Salossa

Maanantai 13.4.2015 klo 8:43 - Ismo Saari

  Tämän lehden pääkirjoituksessa ja päätoimittajan kolumnissa kuvattiin hyvin Salon todellisuuden kaksi puolta. Uusia työpaikkoja syntyy vähitellen, mutta työllisyys paranee vain hitaasti, varsinkin kun Halikko Works ajautui konkurssiin ja aiheutti 80 työpaikan loppumisen. Kaupungin vahvasti tappiollinen tilinpäätös on se toinen puoli.

Lue lisää »

Vanhemmat kirjoitukset »